maanantai 24. marraskuuta 2014

Vauvaperheen arkea

Pyydän heti anteeksi etten ole kirjoitellut aikoihin. Saga ei suinkaan ole jäänyt paitsioon vaikka Hulda-neiti (nyt 9kk) on muutanut aika lailla elämäämme ja rytmejämme, mutta olemme koko ajan yrittäneet antaa paljon huomiota myös Sagalle jotta hän ei tuntisi jääneensä ihan varjoon. Onneksi yhteiselo on alusta asti sujunut todella hyvin, Saga on ottanut Huldan todella hyvin vastaan ja nyt he ovat jo lähes erottamattomat leikkikaverit ja perheenjäsenet. Saga toisaalta selkeästi nauttii siitä, että olemme lähes koko ajan kotona tai Saga on menossa mukana, mutta välillä huomaa Sagan olevan aika väsynyt jatkuvasta tohinasta - ja tällöin osaa todella nauttia saadessaan olla välillä ihan rauhassa yksin kotona. Sitten kun Hulda on hereillä ja paikalla on Saga lähes koko ajan touhussa mukana (paitsi jos Hulda herää IHAN liian aikaisin..onneksi ei kovin usein :-)). 



Hulda on muuttanut rytmejämme niin, että kun ennen lähdin Sagan kanssa heti herättyäni ulos niin nykyään uloslähtöön menee muutama tunti: Hulda syö aamupuuron ja leikkii ja pukeutuu ja tähän menee hyvinkin pari tuntia kun mihinkään ei ole kiire. Saga heräilee kunnolla kun puuro on syöty. toki aiemmin Saga on käynyt sanomassa Huldalle huomenta. Normaalisti H heräilee kuudes-seiskan välillä ja ulos lähdemme Arin lähtiessä töihin noin puoli yhdeksän. Sitten ulkoillaan Hulda kantorepussa Sagan määrätessä reitin (2 vaihtoehtoa), molemmat kestoltaan noin puoli tuntia. Kotiuduttua Hulda menee päiväunille ja Sagakin jatkaa unia. Heti kun H herää parin tunnin päästä niin Saga olisi valmis leikkimään. Jos emme ole menossa minnekään, jatkuu leikkiä yhdessä ja erikseen muutaman tunnin, kunnes taas kahden-kolmen aikaan lähdemme rattaiden kanssa liikkeelle - Saga pitkälle päiväkävelylle ja Hulda lyhkäsille päiväunille. Nyt tällä hetkellä, nämä rytmithän muuttuvat ja ovat muuttuneet useaan otteeseen, jäämme noin tunnin kävelyn jälkeen pihalle. Sagalle heitellään palloa ja Hulda keinuu ja konttaa pihalla. Sitten taas sisälle jatkamaan leikkejä ja syömään ja sitten taas kuuden aikaan keinumaan tai vaan kävelemään toviksi ennen Huldan iltatoimia. Huldan mentyä nukkumaan Sagakin rauhottuu ja löhöilee kanssamme olohuoneessa välillä pyytäen hetkeksi leikkimään tai huomiota anellen. Vielä ennen nukkumaanmenoa Saga pääsee piipahtamaan ulkona. Eli ihan kauhean paljon aamun myöhistynyttä ulkoilua lukuunottamatta ei saga ole joutunut kärsimään ulkoiluista. Kesällä ja syksyllä lisäksi vietimme kivalla pihallamme enemmän aikaa. Ja mökillä käymme vähintäänkin saman verran kuin ennen - siellä Saga pääsee riehumaan Hukan ja Uunon kanssa. Ja Viliä näemme myös välillä. Ja lisäksi ainakin kerran kaksi viikossa pyrimme siihen, että Saga pääsee ihan yksinkin ulos. Välillä juoksulenkille, välillä vaan pitkälle kävelylle (vähän eri paikkoihin minne rattaiden kanssa pääsee). 



Varsin tyytyväisiltä molemmat tytöt yhteiselämäänsä vaikuttavat. Molemmat ovat varsin uteliaita toistensa tekemisistä, mutta ovat oppineet myös kunnioittamaan toisen omaa. Saga oppi tosi nopeasti ettei Huldan leluihin saa koskea. He leikkivät siis Sagan leluilla (onni-oravalla) - vetoleikkejä. Hulda kikattaa ja osaa jo oikein kunnolla pitää puoliaan vetoleikissä. Saga on tosi varovainen ettei vaan satuta Huldaa. Kerran annoin heille sisällä jostain kaapista löytyneen pienen muovipallon (Sagahan on ihan pallohullu, siksi sisällä ei yleensä ole palloja (tai siis Sagan pallot säilytetään kylppärin lattialla mutta Sagakaan ei niihin koske, ei Huldakaan)) - ja leikkivät tosi nätisti palloa vieritellen ainakin puoli tuntia - kunnes Saga puri lelun rikki. Enemmän on opettamista siinä ettei Hulda saa mennä Sagan ruoka-ja vesikupille..se on vielä vähän työn alla, mutta enää harvoin yllätämme Huldan pesemästä käsiään Sagan juomakupissa :-) Saga kiusaa Huldaa papanoita syömällä: to ne olohuoneen lattialle Huldan eteen. kun tietää myös ettei Hulda saisi niihin koskea. Syö ne tosi nopeasti. Jos H ehtii napata jonkun (ei aina edes ota kun on kielletty) niin antaa sen kohta Sagalle ja Saga nappaa sen nätisti Huldan kädestä :-) kertaakaan H ei ole yrittänyt syödä papanoita!!! 
Suurimman osan ajasta vain seuraavat tiiviisti toistensa toimia. Todella uteliaina. Kertaakaan ei ollut mitään vaaratilannetta. Tai edes pelkoa vaarasta. 



Saga lisäksi vahtii ja suojelee Huldaa. Selkeästi muut koirat eivät saa tulla liian lähelle Huldaa. Saga ei ärähdä vaan antautuu ja siten suojaa Huldaa. Ei tietoakaan rähinästä. Saga myös pysyttelee todella lähellä vaunuja/rattaita ja ylipäätänsä Huldaa kun vieraita on paikalla. Toki kerjää myös huomiota itselleen kun sopiva tilaisuus tulee. Pitäähän Sagakin huomioida..ja saakin paljon rapsutuksia osakseen :-) Ainut huono puoli vahvistuneessa suojeluvietissä on vahvistunut vahtihaukku kun joku liikkuu rappukäytävässä. Onneksi raoussamme ei ole paljon liikettä ja naapurit ovat todella ymmärtäväisiä ja mukavia--ja täysin ihastuneita sekä Huldaan että Sagaan :-)



Mietimme jossain vaiheessa vaikuttaako Hulda Sagan nukkumispaikkaan. Kun Hulda nukkui makuuhuoneessamme oli selvää että Saga oli siellä. Kun Hulda siirttyi huoneeseensa (tai tyttöjen yhteiseen huoneeseen, entiseen Sagan huoneeseen) ei Saga siirtynyt sinne, jota olimme jopa vähän veikanneet, vaikka Fatboy pysyi siellä, vaan siirtyi nukkumaan pääasiassa olohuoneeseen, josta voi vahtia molempia. Jos Hulda örisee yöllä, tulee Saga silloin sänkyni viereen pedilleen ikään kuin ilmoittamaan minulle äänistä. Ja välillä jää siihen, välillä menee takaisin olohuoneeseen. Kun Hulda nukkuu päiväunia. Sagan entinen sohva (ainut jonne saa kiivetä) siirrettin työhuoneeseen ja ollaan tehty selväksi että sinne saa edelleen kiivetä..mutta sinne Saga menee vain jos Huldakin on sohvalla. 
Mökillä Saga nukkuu edelleen välissämme sängyllä, nykyään enemmän kasvopäässä kuin jaloissa - ja nauttii täysillä!!! Kesällä usein Huldakin tuli aamulla viereemme (kun vielä heräsi yöllä syömään, enää ei siis aikoihin ole yösyönyt).. ja silloin usein he nukkuivat ihan vieri vieressä, Sagan pää usein Huldan mahan päällä :-)
Myös Uuno nukkuu usein edelleen kanssamme mökillä ollessamme. Uuno oli alussa varsin mustasukkainen mutta nykyään sekä Hukka että uunokin ovat täysin hyväksyneet Huldan ja hekin aina ohikulkiessaan lipaisevat poskea ja seuraavat uteliaina Huldan puuhasteluja :-) Ja nuolevat räät pois - sitä Saga tekee erittäin ahkerasti, välillä jopa rasittavuuteen asti! Mutta Hulda suostuu siihen mieuummin kuin niistämiseen. Ja osaa tarvittaessa ja saadessaan tarpeeksi työntää Sagan pois. Oikein hienosti! Useimmiten kuitenkin menee itse päätään työntäen kohti Sagaa... :-) 



Itkemisestä Saga ei tykkää yhtään. Ei ymmärrä mistä johtuu... ja varsinkin ulkovaatteisiin pukemiseen liittyvästä itkusta (Hulda ei tykkää yhtään talvivaatteista..kylläkin ulkoilusta talvella) Saga melkein ahdistuu..näyttää siltä kun ajattelisi että Huldaa kidutetaan... :-( Onneksi Hulda itkee tosi vähän!!!



Mutta hyvin siis ovat tytöt sopeutuneet toisiinsa - ja ovat maailman parhaimmat tytöt. Superihania molemmat!!!!