sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Äänestyslenkki

Yö meni hyvin, en herännyt kertaakaan siihen, että Saga olisi ollut hereillä (S oli illalla tosi väsynyt). Kuuden aikaan heräiltiin ja vaikka vetäsin vaan housut jalkaan, ehti sagalta tulla pissit eteisen oven eteen (sanomalehdelle). Ulos sitten isompi hätä.

Aamutoimien jälkeen nukuttiin vielä muutama tunti ja sitten syötiin ja kiireen vilkkaa ulos - nyt toimi ajoitus hyvin!

Ja takaisin sisälle. Minä jatkoin puuhailuja, Saga ja Ari jatkoivat unia makkarissa. Syötiin ihan rauhassa ja sitten lähdettiin kaikki yhdessä äänestämän. Äänestyspaikka sijaitsee kadun toisella puolella, mutta aika pitkä kierros se oli noin pienelle koiralle - mutta sisukkaasti Saga sen jaksoi jolkotella. Ja sai taas paljon ihailevia katseita osakseen :-) Pihalla tapasimme naapurin lapsia ja Saga innostui peuhaamaan heidän kanssaan oikein kunnolla.

Nyt taas uni maittaa. Jännittää Sagan puolesta illan tapaaminen Maurin kanssa :-)

ps. hupsu on kuljettanut unirättinsä vaivihkaa huoneensa majaan. Ja unohdin eilen kertoa - Sagalta meni muutama tunti portin köyden purkamiseen.. että se siitä taas tällä kertaa.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

Liruja ja tukalia tilanteita

Tänään on ollut lirupäivä: aika monet pisut ovat lirahtaneet väärään paikkaan/aikaan: Yhden kerran Ari aikaili uloslähtöä syömisen jälkeen (aika-ajot käynnissä), toisen kerran lirahti eteiseen, kun ei tajuttu että edellisestä käynnistä oli vajaa kolme tuntia ja oli kuitenkin leikitty ennen unia.. ja kolmannen kerran lorahti käytävään äsken hissiä odottaessa :-(
No, lirut on liruja... muuten Saga on tänään ollut varsin rauhallinen(?) ja todella herttainen, ja paljon on taas päivän aikana opittu.

Äsken törmättiin ulkoilureissulla käytävässä alakerran Aldo-koiraan. Minulle tilanne oli ihan uusi - en ole nähnyt heidän kohtaavan aiemmin. Ari on ollut Sagan kanssa heidän kohdatessaan. S pelkää Aldoa aika lailla.. ja minä taisin käyttyäytyä tyhmästi, kun nappasin pelokkaan ja vetäytyvän Sagan syliin Aldon tieltä (mutta näin ymmärsin Aldon "äidin" viestittävän). Ari oli äkäinen käyttäytymisestäni: en olisi saanut ottaa Sagaa syliin. Tilanne oli minulle ihan uusi... onneksi huomenna tänne tulee Mauri-koira Sagaa tapaamaan, joten näen kuinka koirat kohtaavat ja olen sen jälkeen viisaampi vastaavanlaisissa tilanteissa. Nyt vielä pissille ennen nukkumaanmenoa.

Sagan maja

Nyt iltapäivällä ollaan harjoiteltu ulkona liikkumista niin, ettei Saga vetäisi ja hyppisi ja tarttuisi lahkeisiin/kenkiin kiinni. Hitaasti mutta varmasti tulokset kärsivällisyydestä alkavat näkyä - hoppas så! Naapurit tuntuvat tulevan ulos vuorotellen Sagaa tapaamaan ja kadulla ventovieraatkin pysähtyvät pienokaista ihastelemaan :-) Ari on näköjään opettanut Sagaa istumaan aina ennen ulko-oven avaamista (ulkoa ja sisältä) ja S totteli nyt minuakin siinä. Hieno tyttö!!

Porttiviritel on toiminut ainakin tähän asti. Syömisen ja ulkoilun jälkeen, kun Saga oli puoliunessa, jätimme hänet viideksi minuutiksi yksin. Mitään ääntä ei käytävään kuulunut. Se jäi epäselväksi, tajusiko edes meidän poistuneen.. mutta harjoiteltu on!

Saga on alkanut viihtyä entistä enemmän "huoneessaan". Nyt keksin rakentaa viltistä jakkaran päälle majan, jonne Saga voi käpertyä unilleen. Siirsin tuolin niin, että neiti voi tarkkaillla sieltä eteistä ja olohuonetta (ja keittiötä). Ja sinne hän nukahtikin oikein mieluisasti .. ja on kyllä niin suloinen vaikkakin saa välillä niitä rakettikohtauksia :-)

Imurointia ja leikkejä

Viime yö meni hyvin - nukuttiin puolestayöstä aamukuuteen (saga heräsi jossain välissä hetkeksi) ja sitten vasta pissille - hetkeä liian myöhään, sillä lirahti eteisen lattialle juuri ennen ovenaukaisua :-( No, pihalla tuli lisäpissi ja kakat ja maan kuivuttua olikin kiva pelmiä hieman ruohikolla :-) Sitten taas jatkettiin unia lähes kymmeneen, syötiin ja taasen ulos. Tällä kertaa ehdittiin pihalle asti tarpeille. Suihkussa käydessäni Saga metsästi taas ahkerasti pesäkolonsa pesulappua. Ja väsytti näin itsensä, joten saimme itse syödä aamupalaa kaikessa rauhassa. Sagan herättyä me testattiin Sagan ongelmanratkaisukykyä tyhjään Philadelphia-purkkiin kätkettyjen makupalojen avulla. Ei ihan onnistunut, sillä purkki lähinnä innosti hurjaan haukkumiseen :-(



Aamupalan jälkeen Ari leikitti Sagaa "Sagan huoneessa" eli pukeutumis/vierashuoneessa. Vein eilen sinne viltin, jotta S tottuisi ottamaan tirsoja myös siellä. Ari ja Saga leikkivät piilosta viltin ja kumisen vinkulelun kanssa ja se olikin kiva leikki! Lisäksi he jatkoivat Golf-palloon tutustumista. Minä yritin sillä aikaa keksiä portintilkitsemiskeinoa - nyt toinen pää on mahdollisimman kiinni ovenkarmissa ja toiseen päähän viritin narua. Katsotaan miten käy :-)

Leikin jälkeen taas ulos. Nyt tutustuimme alakerran Helenaan, joka tuli ihastelemaan varsin riehakkaalla tuulella ollutta neitiä. Kotona eteisessä oli vastassa imuri. Annoimme Sagan ensin nuuskia sitä ja sitten Ari aloitti imuroinnin. Olemme todella ylpeitä pikku-Sagasta, joka ei kertaakaan haukkunut eikä luikkinut karkuun vaan seurasi uteliaana imuroivaa Aria!!

Nyt taitaa olla taas ruoka-aika. Kelpaisikohan nyt pelkät naksut - aamulla syötiin naksu-peruna-juustosörsseliä ja se maistui erittäin hyvin :-)

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Uusia tuttavuuksia


Tänään on tullut muutamat hätäpissit lattialle: Aamulla Saga säikähti lattialuuttua ja lirautti sanomalehtien päälle, hieman myöhemmin Ari antoi Sagalle kasvattajalta saadussa tarvikelaatikossa olleen vinkulelun, joka vinkuu pienestäkin kosketuksesta.. ja sitä Saga säikähti ihan kunnolla ja lirautti. Kolmannet lirut tulivat liiasta odotuksesta, kun ei heti ehditty ulos ruokailun jälkeen (odotimme Tiiaa) - mutta fiksu tyttö meni sanomalehden päälle lirulle!! No, semmosta sattuu. Muuten Saga on jatkanut kiltisti pissaamista ja kakkaamista ulos.

Tänään on ulkoiltu lähes pakon sanelemana Sagan
väristellessä vilusta hetkeksikin paikalle jämähtäessään. Mutta ollaan silti tutustuttu lähiseutuun ja nuuskittu ympäristöä. Kävelimme myös vilkkaan kadun reunassa ja se vasta jännää olikin - Saga pelottomasti vilkuili ohi vilistäviä autoja ja kummasteli erilasia ääniä. Hihnassa kävely sujuu koko ajan hieman paremmin.

Ja tänään meillä on käynyt ensimmäiset vieraat pientä tulokasta ihastelemassa: Tiia tuli lounastamaan kanssani ja Saga esiintyi ensin varsin rauhallisesti, mutta Arin tullessa kotiin vauhti kiihtyi (säikkyi ihan hulluna Arin antamaa pullon korkki-korkkia ja haukkui vimmatusti!!). Sitten Natalia tuli käymään kahden nuorimman tyttärensä kanssa. Heille Saga näyttäytyi ihanana sylikoirana, joka tykkää silittelystä ja sylissä makaamisesta :-) Heidän poistuttuaan ja syötyään meno oli taas hurjaa ja siinä vaiheessa ulospääsyä odotessa tuli ne lirutkin :-(

Laitoin porttiin talouspaperirullat isojen kokojen kohdalle, mutta arvatkaa kuinka kauan Sagalta keksi työntää rullat pois.. :-( Eli emme ole vielä tänään harjoitelleet yksin jäämistä. Olisi k
yllä pakko, mutta pitäisi ensin keksiä tapa tilkitä portin reiät...

Nyt Saga heräsi uniltaan... lähdetään ulos!


ps. tänään uusina puremiskohteina ovat olleet kaikki vaatteiden/huonekalujen/peittojen tuotelaput.... jopa pesäkolo on saanut kyytiä. Rottinkiarkku ja ruokapöydän tuolinjalat ovat saaneet olla rauhassa tabasco-käsittelyn jälkeen. Seuraavaksi pitänee käsitellä muutamia sähköjohtoja. Ruoka on maistunut tänään hyvin - sotkin papanoitten sekaan keitettyä perunaa (ja vähän kermaviiliä/juustoa/kinkkua)




Raketti

Olisikohan sadepäivän vähäinen ulkoilu aiheuttanut sen, että Saga sai illalla muutaman uskomattoman hepulikohtauksen: Yhdellä kerralla Saga teki voltteja ja mitä lie ihme kierroksia ruokapöydän hupputuolin alla - pelkäsin oikeasti, että tuoli kohta kaatuu. Seuraavassa silmänräpäyksessä Saga juoksi olohuoneen läpi tuhatta ja sataa - näkyi vain pieni vaalea läntti ja kuului viuh. Pelotti, että raukka ottaa niin kovat vauhdit, että liukuu seinää päin (parketti on sen verran liukas, että vauhtiin päästyään S todellakin liukuu siinä). Tämän lisäksi oli pakko repiä verhoja, näykkiä sohvan ja sohvatuolin sivussa olevaa lappua, yrittää kiivetä sohvapöydälle, näykkiä minua (Aria näykkii pajon kovemmalla voimalla) ja kiinanruusuakin piti yrittää maistaa... en oikeasti tiennyt itkeäkö vai nauraa :-) Lopulta sain neidin rauhoittumaan kaappaamalla hänet syliinsä ja silittelemällä - se onneksi tepsii aina! ;-) Ja vastaava show tehtiin pariin kertaan. Yhden kerran touhua hillitsi puolikas siansaparo, jota S jaksoi koluta matalan sohväpöydän alla.

No, katsoin tilannetta huvittuneena ja tajusin, että riehuminen saattaa olla hyvä juttu yöunia ajatellen ja oikein ajattelin: minimaalisen ulkoilun (märkä nurmikko) jälkeen painuimme pehkuihin joskus ennen puoltayötä (Saga ei herännyt edes Arin tuloon pari minuuttia nukahtamisensa jälkeen) ja nukuimme yli kuuteen käymättä pissillä!!! Joskus puoli kolmelta S oli hetken hereillä ja hieman ulisi ja yritti tavoitella minua, mutta kun en välittänyt asiasta, meni takaisin petiinsä ja nukahti uudelleen. Ja aamulla kun menimme heti herättyämme ulos, teki Saga oikein hienosti heti pissit ja kakat ulos!!! Hyvä tyttö! Kakkapussia viedessämme talon taakse roskiin minun oli kylläkin pakko napata neiti syliin, kun tärisi kylmästä (miten tullaan pärjäämään talvella?!) .. ja kylmän kostea maa ei ole kiva pikkuruisia tassuja vasten :-(

Hetken riehuttuaan (löysi jostain minun pienen pehmoketun ja käyttäytyi ihan kuin olisi saalistanut sen..huvittavaa) unet taas jatkuivat ja jatkuvat edelleen.

Tänään pitää pakolla ulkoilla enemmän vaikka keli olisi minkälainen vaan ja harjoitella yksinjättämistä. Ongelma vaan on siinä, että ostamamme portti ei oikein toimi, kun Saga mahtuu pujahtaaman reunakolosta (isompi kuin muut kolot).. ja koko asuntoon jättäminen tuntuu pelottavalta. No, pitää yritää keksiä joku keino vaikka portin kolon pienetämiseksi.

torstai 4. kesäkuuta 2009

Sadepäivän kuulumisia

Sade on jatkunut koko päivän eli tänään on ulkoiltu aika vähän - Saga kun on osottautunut pienoiseksi hienohelmaksi, joka ei yhtään tykkää sadekelistä. Toki välillä on pihalla käyty, mutta muutaman kerran on pitänyt neiti kantaa ulos, kun ei ole itse suostunut sateeseen köpöttelemään.

Tänään tapasi
mme ulkona naapuripariskuntamme, jotka ovat aivan Sagan lumoissa - olivat jopa googlettaneet pihiksistäkin :-) Saga tervehti heitä oikein innokkaasti ja unohti hetkeksi sateenkin. Myöhemmin Arin kanssa ulkoillessaan Saga oli päässyt tutustumaan alakerran naapureiden koiraan Aldoon ja hämmästykseksemme muuten niin rohkea neiti oli pelännyt Aldoa melkoisesti ja haukkunut vimmatusti. Eli pitänee pikaisesti aloittaa Sagan tutustuttaminen muihin koiriin (pihalla olevia lintuja, fasaania ja citykania Saga ei ole pahemmin säikähtänyt).

Toisen pelkoreaktion Saga sai tänään, kun Ari valmistautui ratsastukseen lähtöön ottamalla ratsastushousunsa työhuoneesta: Jostain syystä Saga
koki housut todella pelottavina ja sai todellisen paniikkokohauksen - kiljui käsittämättömällä tavalla ja sinkoutui hurjalla vauhdilla jalkoihini turvaan. Jännä, sillä Saga on aiempina päivinä nuuskinut housuja todella kiinnostuneena Arin tullessa estekurssilta.


Tänään ei olla (ainakaan vielä) harjoiteltu yksinjättämistä, mutta Saga näytti Arille taitojaan Golf-pallon kanssa kuljettamalla palloa suussaan ja noutamalla pallon pöydän alta (pyytämättä). Lisäksi Ari innostui namipalojen kanssa opettamaan Sagalle istumista ja se onnistuikin todella mallikkaasti! Ari olisi vielä innostuksissaan jatkanut, mutta muistutin siitä, että vähän kerrallaan, ettei koira saa liiallisesta harjoittelusta negatiivisia kokemuksia. Ensi yönä aiomme harjoitella pidätyskyvyn kasvattamista - yritän olla lähtemättä pissittämään keskellä yötä, ettei siitä tule tapa (kiitos vinkistä Jaana! ..olisin jatkanut tuota varmaan pitkäänkin, kun jossain lukemassani opaskirjassa käskettiin nukkua vaatteet päällä ja käydä pissillä yölläkin sisäsiisteyden opettelun aikana).

Ja nyt taas nukuttaa - ja missäs muualla kuin jalkojeni juuressa :-) Saga on kyllä uskomattoman suloinen, vaikka välillä hieman näykkiikin ja hyppii (ne pitää kitkeä pois). Välillä vauhtia riittää niin paljon, että ihan pelottaa Sagan satuttavan itseään - varsinkin kuin jokaiseen pienimpäänkin koloon on mentävä! Mutta semmoisia pennut taitavat olla ja minun pitää karaista itseni ja yrittää olla olematta ylisuojelevainen!