Synttärit menivät ja seuraavana päivänä sai Saga 1-vuotisrokotuksensa. Samalla lääkäri katseli turvonneita, maitoa sisältäviä nisiä ja oli sitä mieltä, että kyllä valeraskaus itsestään menee ohi jossakin vaiheessa, kunhan ulkoilemme paljon ja keksimme kaikkea muutakin kivaa puuhaa Sagalle. Niinpä olemme kuljettaneet Sagaa mukana autossa kauppareissullekin, ja olemme saaneet sattuman kautta ulkopuolista ulkoilutusapuakin. Nimittäin äitini tuli meille kylään tiistaina synttäreitten jälkeen ja kävi ulkoiluttamassa Sagaa keskiviikkona keskellä päivää - ja viihdytti Saganaattoria muutenkin. Tällä viikolla kollegani Natalia kahden pienemmän tyttärensä on käynyt ulkoiluttamassa Sagaa parin tunnin verran katena iltapäivänä... ja sekä pikkutytöt että koiruutus ovat olleet ihastuksissaan (tytöt ovat jatkaneet koiraleikkejä kotona niin, että ovat leikkineet Sagaa ja taluttajaa..ja Anna oli herännyt tänään aamulla ensimmäiseksi kysyen, saako tänäänkin ulkoiluttaa Sagaa) :-) Tytöt kun kovasti haluaisivat koiran, mutta valitettavasti heidän isänsä on allerginen. Eli ulkoilutusapupäivinä Saga on ulkoillut lähes neljä tuntia/pvä!
Ja maanantaina oli Agilityn luoksetulotesti. Minua jännitti ihan kauheasti, Saga ei tajunnut jännitykseni syytä, vaikka aistikin sen. Rehellisesti testin jälkeen tajusin, että olisin kyllä voinut harjoitella testiä varten, mutta hieman yllätyksekseni ja onnekseni Saganaattori totteli käskyjäni oikein hienosti ja läpäisimme testit (luoksetulot sekä muiden koirien takana sekä muiden koirien läpi ja seuraaminen sekä keppien että ihmisten ja koirien läpi). Olin todella ylpeä Sagasta - ja pikkuisen itsestänikin, vaikka oikeasti siis vähän hävetti, etten ollut ollenkaan valmistautunut testiin. Mutta onneksi Ari on treenannut luoksetuloa ja paikkaa niin hyvin, että Saga totteli minuakin, vaikka olen testannut käskyjen toteltavuutta vain satunnaisesti. Nyt testin jälkeen olemme harjoitelleet itse asiassa varmaan enemmän kuin koskaan ennen: olen kokeillut ulkona lenkillä luoksetuloja ja kotona leikimme lelunpiilotusta niin, että Saga jää paikalleen odottamaan, kun käyn piilottamassa lelun ja tulee sitten etsimään lelua kutsustani. Ja tämän lisäksi olemme harjoitelleet sivulla kävelyä. Ja hienosti on mennyt! :-) Eli ensi viikolla, kun varsinaiset treenit alkavat, olen valmistautunut paremmin. Toivottavasti työn tulos näkyy ja pääsemme loistamaan..tai ainakin pärjäämme siinä kuin muutkin (Saga näytti olevan innoikkain kommunikoimaan muitten koirien kanssa..ja tilannetta ei helpota se, että ryhmässä on Sagan koirapuistotuttu Batman..) :-)Muutenkin meillä on ollut säpinää. Lauantaina lähdimme rapujuhliin (kyllä, rapujuhlia voi pitää keväälläkin, jos ne jäivät väliin syksyllä!!) ystävillemme ja siellä Saga pääsi leikkimään naapurin kolmen setterin sekä pienen Taika-tytön kanssa. Taika kyllä oli enemmän häiriintynyt kuin innoissaan Sagan nuolemisyrityksistä...mutta ainakin Sagalla oli vahdittavaa! Ja olimme siellä yökylässä, joten S pääsi väliimme nukkumaan :-) Aamulla lähdimme suoraan Arin ratsastustunnille ja kiersimme Sagan kanssa taas tunnin mittaisen ihanan metsä-merenrantapolun. Saga juoksi ympäri metsiä todella innoissaan ja nuuski kaikkea mahdollista :-) Ja lauantaina muuten olimme monta tuntia ulkona ennen juhlia - ensin koirapuistossa ja sitten kollegani tuli Anna-tyttönsä kanssa paikalle ja lähdimme kävelylle harjoittelemaan Sagan ulkoilutusta ja tutustuttamaan tytön ja Sagan toisiinsa.
Eli puuhaa on riittänyt! Lähiaikoina pääsemme kenties tutustumaan Sagan 3kk-ikäiseen siskopuoleen (sama isä) Cocoon (Dandinas Winter Snowflake), joka asustelee myös Lauttasaaressa. Cocon "emäntä" otti minuun yhteyttä Facebookin kautta - oli saanut tietoni juuri täältä blogista. Ja todennäköisesti Fiti ja Johanna saattavat tulla kanssamme metsäkävelylle sunnuntaina talleille. Ja tietääkseni pikkutyttöjen talutusinnostus ei ole laantunut vaan kasvanut, joten Saga saanee nauttia heidän seurastaan tulevaisuudessakin! :-)
ps. Sagan eka varsinainen näyttelykin on tulossa.. toukokuun lopussa Jäähallissa. Jännittää...
pps. eilen laitettiin punkkiainetta..muutamassa koirakaverissa on jo ollut punkkeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti