Sagan ensimmäinen joulu meni ihmetellessä tohinaa ja touhua. Joulu juhlana ja koristeineen oli muutenkin jännittävä, mutta jännittävyyttä ja ihmeellisyyttä lisäsi vielä se, että vanhempani ja siskoni saapuivat meille Hukan kanssa - Hukka ei ollut koskaan ennen ollut meillä eikä "asustellut" kerrostalossa. Koiria piti siis ulkoiluttaa varsin usein, sillä Hukka on tottunut kotona oleskelemaan varsin paljon aidatulla pihalla. Koiruutukset nauttivat suunnattomasti toistensa seurasta ja ihmishulinasta - ja saamistaan herkuista (mm. poron keittoluita) ja leluista - ja huomiosta! :-)Heti joulupäivän aamuna minä, Ari ja siskoni Ella lähdimme matkalle ja koiraveijarit jäivät meille vanhempieni kanssa. Päivän verran he olivat meillä ennen lähtöään takaisin Lappeenrantaan. Siellä koirat saivat nauttia vanhempieni täyspäiväisestä huomiosta ja hellyydestä sekä toistensa seurasta reilut kaksi viikkoa meidän lomaillessa Malesiassa. Isäni oli tehnyt koirille pihalle kukkuloita ja polkuja, jotta heillä olisi hauskaa pihalla - kovien pakkasten vuoksi he kun eivät ennakkosuunnitelmistaan poiketen lähteneet mökille. Koirat olivat jatkuvan valvonnan alla - vanhempieni ollessa muutaman hetken töissä samaan aikaan koko kahden viikon aikana olivat he kuulemma hakeneet mummini paikalle koiravahdiksi...jotta koirat eivät joutuneet olemaan edes kahta tuntia yksin. Ehkä hieman liiottelua.. mutta herttaista! :-) Lappeenrannassa Sagallahan on vielä eri säännöt kuin kotona; kotona sängylle ja sohville ei saa nousta, mutta vanhempieni luona lähes kaikki on sallittua. Niinpä Saganaattori kömpi kylminä pakkasöinä vanhempieni väliin ja Hukan viereen vanhempieni sänkyyn nukkumaan ..tai nukkui äitini uudelleen päällystämällä (teddykangasta) pedillään lämmitetyn takan vieressä takkahuoneessa Hukan vieressä :-)
Päivänä ennen paluutamme vanhempani pakkasivat itsensä, tavaransa ja koirat taas autoon ja tulivat takaisin Helsinkiin. Saga oli ollut ihmeissään tullessaan kotiin ja me emme olleet paikalla :-( Mutta ei ilmaissut ikäväänsä tai ihmetystään muuten kuin nuuskimalla kaikki paikat tarkkaakin tarkemmin (muutenkin S pitää vanhempiani varmaankin hänen toisina huoltajinaan - tämähän kun oli jo kolmas kerta reilun puolen vuoden sisällä, kun olimme matkalla ja S sillä aikaa heidän hoivanaan ..ja muutenkin olemme viettäneet aika lailla aikaa hedän seurassaan sekä mökillä että viikonloppuisin Lappeenrannassa). Kun sitten seuraavana päivänä palasimme kotiin, oli vastaanotto juuri niin ihana kuin osasin taas odottaa :-) Uskomaton jälleennäkemisen ilo muuttui kuitenin pian myös kaihoisaksi ikäväksi, kun pian syötyämme vanhempani ja siskoni sekä Hukka lähtivät ajamaan kotiin.. ja koiruutusten yhteiselämä laitettiin taas katkolle. Molemmat olivat varsin surullisen oloisia.....Me nukuimme ekan yön lattilla vanhempieni vieraspatjalla, jotta saimme olla lähellä Sagaa :-) Valitettavasti heti seuraavana aamuna alkoi arki ja meidän oli lähdettävä töihin ja Sagan jäätävä kotiin. Itsestäni tämä tuntui kauhean julmalta, mutta koirat ovat näköjään todella sopeutuvaisia ja arki alkoi rullata heti maanantaista tuttuun tapaan. Hukka oli kuulemma mököttänyt sisällä koko maanatain, eikä mennyt juuri ollenkaan pihalle, jossa yleensä viettää puolet päivästä... :-(
Jo joulukuun alusta olemme huomanneet Sagan alapäässä tapahtuvan pientä muutosta sekä merkkailujen ja nuolemisen yleistymistä. Jännitimme kovasti, että selviydymmekö lomasta ilman katastrofia. Loma meni, eikä juoksuja kuulunut. Onneksi. Nyt kuitenkin odotamme niitä alkavaksi päivänä minä hyvänsä.. Saga merkkailee ulkoillessamme vähintään viisi kertaa/lenkki ja nuuskii ihan hulluna muitten koirien pissijälkiä. Ja tänään mielestäni alapää on merkittävästi turvonnut eilisestä. Eli ekaa tippaa odottelemme.....
Muuten Saga on oma aivan ihana itsensä, jota minulla oli ihan kamala ikävä koko matkan ajan.... :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti