Kyllä ne juoksut siitä silloin viime torstaina (29.7.10) alkoivat. Niin siistinä tyttö itsensä pitää, että oli vaikea aluksi havaita verenvuotoa. Muutaman tipan olen silloin tällöin jossain nähnyt - pääasiassa yön jälkeen pedissä. Ja värkki alkaa olla aika turvonnut. Muuten Saga on oma pirteä itsensä (ruokahalu on kasvanut).
Jaanan "luvalla" lähdimme perjantaina mökille (mutta jätimme lauantain pihakoirapäivät väliin). Hukka oli ihmeissään Sagan tuoksusta ja kulki koko illan mökille saavuttiamme nenä Sagan takapuolessa. saga antoi Hukan nuolla itseään ja haistella, mutta kun sai tarpeekseen, näytti hammasta Hukallekin. Kerran lauantaina näin, että Hikka edes hieman mietti päässään Sagan selän päälle kiipeämistä.. ja heti tuli hammasta. Ja sitten näytti siltä, että Hukka hyväksyi tilanteen. Koko ajan tarkkailimme koiruutuksia (toki he muutaman kerran kävivät jossain silmiemme ulottumattomissa (puskassa tarpeillaan), mutta Saga näytti muuten pitävän puolensa, joten tuskin mitään tapahtui. Koirilla oli hauskaa ja minä nautin, kun Sagalla oli kivaa ja S sai juosta vapaana. Sunnuntaina Saga pääsi purjehtimaankin :-)
Nyt emme päästäneet Sagaa aamulla vanhempieni aittaan ja sitten koiria pihalle kahdestaan odottelemaan ihmisten heräämistä. Niinpä Hukka tuli herättelemään Sagan aitasta ulisten aitan oven takana, kun vanhempani olivat heränneet.
Sunnuntaina palasimme kotiin. Eilen kävin ostamassa 20m pyykkunarua, jonka sidoin Sagan joustavaan hihnaan. Kiinnitin hihnan ja narun jalkapallomaalitolppaan ja näin vietimme taas kesäpäivää puistossa juoksuista huolimatta :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti