sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kevään (ja juoksujen odottelua)

Hiihtoloma meni ja nyt ollaan jo maaliskuun puolessa välissä. Sagan juoksut eivät tulleet ennen hiihtolomaa, hiihtoloman aikana eikä vieläkään.... Oletettavasti niiden siis piti tulla tammi-helmikuun vaihteessa, viimeistään helmikuun puolivälissä. Nyt kuukausi jo siitä. Mutta kai ne joskus tulevat....?! Hoppas så!

Hiihtoloman Saga sai nyt siis viettää rauhassa Hukan ja vanhempieni seurassa. Kovat pakkaset estivät mökille menon ennen vikaa viikonloppua, joten koiruutukset joutuivat tyytymään toistensa seuraan sisätiloissa ja pihalla lumikukkuloilla hippaa leikkien - sekä tietysti pienillä kävelyretkillä lähimaastossa. Pallo oli pannassa, sillä Hukka nappasi sen koko ajan. Muutenkin Hukka on hieman lisännyt mustasukkaisuttaan ja vie/tuhoaa kaikki Sagan lelut tilaisuuden tullen. Muuten yhteiselo sujuu todella mukavasti. Kuulemma Saga pääsi muutamalle kyläreissullekin mukaan, joten yksin ei Sagan tarvinnut olla todennäköisesti hetkeäkään (äitini tekee töitä osa-aikaisesti kotona). Veimme Sagan Lappeenrantaan muutama päivä ennen lähtöämme ja ystävällisesti äitini toi Sagan junalla kotiin samana päivänä kun kotiuduimme. Riemu oli molemminpuolin suuri, kun taas kohtasimme :-)












Sitten koitti taas arki. Cocoliusta olemme tavanneet kerran-kaksi viikossa ja toissaviikonloppuna Coco oli meillä yökylässäkin. Päivällä kävimme jääkävelyllä, joten koiruutukset päsivät hieman juoksemaan painien välissä :-) Illalla meillä oli menoa, mutta koiruutusten ei tarvinnut jäädä kahdestaan, kun luottohoitajamme P&R tulivat koiria vahtimaan (tai lähinnä silittelemään). Eilen kävimme kävelyllä Fitin kanssa.

Muuten arki sujuu normaaliin tapaan: aamulla ja töitten jälkeen iltapäivällä minä vien Sagan ulos, Ari vie Sagan usen illalla koirikseen ja juuri ennen nukkumaanmenoa pissilenkille. Minä kävelen metsäpoluilla ja Ari pääasiassa katujen varsilla. Minä heittelen palloa ja sisällä Onnia (Hilarius on hyllytetty - Saga käy liian kierroksilla siitä). Ja hellin ja ruokin. Ari kouluttaa :-)


Kevättä ja kesää sekä juoksuja odottelemme :-)

tiistai 1. helmikuuta 2011

Talvipuuhastelua

Joululoma oli ja meni (ihanaa yhdessäoloa kaksi viikkoa!!) ja pian on jo hiihtolomakin. Me olemme lähdössä hiihtolomaksi Seychelleille lomailemaan ja nyt jännäämme, minne Saga pääsee hoitoon, kun tammikuun puolivälissä odottamamme juoksut eivät ole vieläkään alkaneet. Tarkoitus oli siis, että Saga menisi kahdeksi viikoksi vanhepieni hoivaan, mutta sinne emme voi Sagaa viedä, jos juoksut ovat keskivaiheissa silloin - Hukan takia. No, varasuunnitelmia onneksi on: Marjo on lupautunut ottamaan Sagan Cocon kaveriksi heille tai sitten, jos juoksut osuvat osittain lomamme ajaksi, ystävämme Annu Lappeenrannassa lupautui hoivaamaan Sagaa jonkin päivän. Tai Ellankin luokse Saga ehkä pääsisi - Ellhan asuu nykyään omassa kodissaan varsin lähellä vanhempiani, joten äitini pääsisi tarvittaessa auttamaan Ellaa Sagan ulkoilutuksissa. Äitini ja isäni kovasti toivoisivat saavansa Sagan luokseen..ja Hukka. Mutta katsotaan nyt. Voihan olla, että juoksut ovat jopa viikkoja tai kuukausiakin "myöhässä" - tai näin ainakin olen netistä lukenut ja kuullut muilta koiranomistajilta. Merkkejä toki on ollut ilmassa jo mielestäni melkein vuodenvaihteesta asti (merkkailua, nuuskimista, pyllyn lipomista ja hellyydenkipeyttä)..mutta juoksuja kovasti toivoessa ehkä keksinkin niitä (viime talvena merkkailu alkoi yli kuukauden ennen juoksujen alkamista). Olen nyt kaksi-kolme viikoa hokenut lähes joka vastaantulijalle, jonka koira on Sagan pyllyä nuuskinut, että juoksut ovat varmaan ihan juuri tulossa..... Alakerran Steffillä juoksut ovat olleet jo pari viikkoa ja aiemmin Sagalla on juoksut alkaneet pari päivää Steffin jälkeen. Mutta ei näköjään sitten nyt, kun niin oletin. Edelliset juoksut Sagalla siis alkoivat 29.7. ja sitä ennen 14.1. 

Muuten olemme ulkoilleet paljon ja nauttineet todella lumisesta talvesta! Cocoa näemme kerran-kaksi viikossa: usein keskiviikkoisin tapaamme meidän nurkilla ja lähddemme Myllykallioon kiertelemään polkuja (koirat vapaina) tai heittelemme heille palloa Ruukinlahden puistossa. Sunnuntaisin Marjo ja Coco lähtevät usein mukamme Arin ratsastustalleille ja kierrämme siellä yhdessä koirat ihan täysiä kirmaten puolentoista tunnin metsälenkin.

Muutaman kerran olemme uskaltautuneet jäälle, mutta varovainen saa edelleen olla. Siksi olemme pääasiassa pysytelleet maalla ja pari kertaa viikossa kierrämme pitkän rantareitin Lauttasaaren rantoja pitkin. Lauttasaari on kyllä ihana paikka asua, kun täällä on niin monia reittejä, jotka voimme kävellä Saga vapaana jolkotellen. Näin Saga juoksee vähintään kaksinkertaisen määrän minuun/meihin verrattuna - ja minä (+Ari) kävelemme Sagan kanssa vähintään 6-8km päivässä, josku paljon enemmänkin. Ja todella henosti S nykyään tottelee, vaikka tulisi ihmisiä tai muita koiria vastaan. Muutamana päivänä viikossa käymme edelleenkin koirapuistossa.

Palloa heitämme (minä)  Sagalle lähes päivittäin pienen pätkän ulkona milloin paljaalla tiellä ja milloin puolen metrin hangessa - lihaskunto kasvaa!! 

Ja ihana Saga on - kuten aina ennenkin. Ei voi olla pahalla tuulella, kun pieni hupelus heiluttaa häntää kotiin tullessa tai kun seuraa koiruutuksen toikkarointia ulkona.Tai kun Saga kyhnöttää illallla jalkojen juuressa meidän katsoessa telkkaria..ja tuhahtelee syvään. :-)

ps. joulukuussa oli juttu Sagasta Pihauksessa!

Kuvia:

 

<- Koko perhe jääretkellä

Ai tää pitäis syödä..raakana?! ->
 





<- Sagalla oli punainen pallo. Lempipallo. Saga tiputti sen vahingossa pihalla olevaan viemärireikään. Anne hommasi Sagalle uuden punaisen pallon. Saga oli ikionnellinen. Minne pallo päätyi kulkematta lähtöruudun kautta, kun pääsimme pihalle -samaan koloon :-(                                            Saga nappasi kirkonrotan ->


<- Saga huolehtii myös Hilariuksen ruokailusta




         Sohva on nykyään Sagan lempipaikka  ->

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Coco päivähoidossa

Tänään Coco tuli meille päivähoitoon. Koiruutuksilla oli hauskaa ja hulinaa: Nukkua he malttoivat ainoastaan minun nukkuessa heidän kanssaan hetken Fatboylla. Coco keksi mennä piiloon Sagaa sohvapöydän alle, jonne Saga ei mahdu. Ulkoilimme kaksi kertaa ihanasta puuterilumesta nauttien - tänään kun on satanut yli 20cm lunta! Toisella kerralla Ari oli mukana ja kävimme sekä koirapuistossa että juoksentelemassa Mylliksellä. Toisella kerralla minä yritin pidellä kahta hullua hupakkoa aisoissa, kun kierrettiin Lahnalahden puisto ja heiteltiin palloa takapihalla.

Aikamoista menoa :-)

maanantai 13. joulukuuta 2010

Alkutalvi ja näyttelyviikonloppu

Lunta on riittänyt ja siitäkös Saga on ollut mieleissään. Kaikki valeraskauden mukanaantuoma turvotus hävisi viimeistään siinä vaiheessa, kun lumet tulivat maahan ja pääsimme tarpomaan hankeen. Palloakin on heitelty umpihankeen aivan viime päiviin asti, kunnes hangen korkeus alkoi olla jopa Sagalle liikaa pallon löytämiseksi. Mutta palloa heitellään sitten tasamaalla ja pieniin hankiin.. sillä pallon perässä Saga tykkää juosta!!

Eli olemme ulkoilleet varsin mukavasti pakkasista välittämättä. Agility on jäänyt väliin, sillä useimpina maanantaina on pakkasraja ylittynyt (-10) ja harjoitukset peruttu. Ja itsenäisyyspäivänä harjoitukset oli peruttu luonnollisesti muuten vaan. Hihnassa kävely ilman hullua vetämistä unohtui lumen tullessa maahan, joten sen uudelleen opettelussa meni aikansa. Nyt menee taas jo paremmin (aika ajoin). Eli hihnalenkkejä on harjoiteltu, mutta paljon olemme myös kävelleet Saga vapaana hypellen ja nuuskien. Nätisti saga odottelee ja tulee luokse kutsuttaessa. Aamujen ja iltojen pimentyessä ostimme Sagalle ensin vilkkuvalon ja sitten myös huomioliivin. Niin pieni vipeltäjä näkyy hyvin pimeässäkin :-) Pakkasten tullen Saga sai myös villapaidan ja vanha manttelikin on ollut käytössä (mutta sinne menee ikävästi lunta väliin ja se on silloin ikävä iholle). 

Koiriksessa käydään usein ja valeraskauden viimeistenkin oireitten häivyttyä leikki muitten koirien kanssa on taas maittanut Sagalle. Cocoa näemme viikottain - milloin lähipuistossa tai metsäpolulla Sipoossa (Arin ratsastustunnit).  Isänpäiväviikonloppuna reissasimme oikein kunnolla, kun kävimme sekä Lappeenrannassa että Nummelassa. Molemmisaa paikoissa Sagalla oli kivaa - Lappeenrannassa Saga sai leikkiä Hukan kanssa ja Nummelassa naapurin Vikin kanssa. Muutama viikko sitten Saga oli yökylässä Paula-tädillä ja Jani-sedällä, kun me molemmat olimme omissa työpaikan pikkujouluissamme. Muutaman kerran Saga on myös päässyt viettämään päivää tai iltaa Arin mukana töihin!

Viime viikonloppuna oli näyttelyviikonloppu Helsingin Messukeskuksessa. Harjoittelimme lähes joka ilta pienen hetken muutama viikko ennen h-hetkeä. Kävely on sujunut Sagalta yleensä varsin hyvin, mutta seisominen on sujunut ailahtelevammin. Olen yrittänyt keksiä metodeja, mutta...... 

Lauantaina oli ensin Helsinki-Winner - näyttely (messukeskuksessa). Saavuimme paikalle ajoissa Coco ja Marjo kyydissämme. Minua jännitti kauheasti, mutta kaikki meni ihan mukavasti, vaikka Sagan seisominen oli aika heikko esitys. Tuomari kuitenkin arvosteli koiraa koirana ja Saga oli hienosti erinomainen, paras junnu ja toiseksi paras narttu. Ja sitä kautta sai hienosti toisen SERTinsä!!! Hieno tyttö!! (arvostelu alla)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Voittaja-Winner - näyttely. Olin nukkunut koko viikon todella huonosti ja sunnuntaina todella huomasin väsymykseni (toki edellisiltana oli ollut "Rouvien" pikkujoulut, mutta ne olivat lähinnä ruokailuun ja jutteluun pohjautuvat juhlat, joten olin ajoissa puolenyön aikaan kotona ja nukuin itse asiassa pitkästä aikaa todella hyvin n. 8h). Sagakin vaikutti varsin väsyneeltä edellispäivän näytöksestä. Harjoitteluissa seisominen ei sujunut kovin hyvin. Ari oli harjoitellut seisomista edellisiltana ja neuvoi nostamaan pyllyä, jos Saga meinaa istahtaa. Seisomista peläten astuimme sitten kehään ja tuomari pyysi ensin rauhoittamaan Sagan, kun hän muka vaikutti jännittyneeltä???? No, alusta alkaen S ei ollut oikein yhteistyökykyinen kehässä ja esiintymisemme ei sitten mennyt ihan vakuuttavasti, sillä tuomarin mukaan muuten erinomainen koira ei voi saada ERIä epävarman käytöksen takia.. eli saimme vain EH:n. Paras junnu Saga oli. Tottahan se oli, että esiintyminen ei mennyt nappiin, mutta tulos harmitti ja harmittaa vieläkin paljon... minun vika :-( Kieltämättä tuomari piti saman linjan muillekin ja oli johdonmukainen arvosteluissaan, joten todella harva sai ERI:n, sillä moni muukin käyttäytyi huonosti. Ja joukossa oli erittäin monta valiotakin. Eli sinäänsä hyvä tulos. Ja erinomainen Saga on ainakin meidän silmissä..vaikka ei aina seisokkaan hienosti! :-) Jatkamme seisomisharjoitteluja oikein urakalla ja sitten seuraavassa näyttelyssä loistamme!!!!! :-)


Mutta nyt keskitymme joulun odotukseen! 

                                    Hyvää Joulua kaikille!!


Ps. Saga kokeili varovasti reaktioitamme "oman huoneensa" sohvalla löhöilyyn. Kun emmme häätäneet häntä sieltä pois, on siitä tullut varsin mieluisa tarkkailu- ja nukkumispaikka :-)







Tuomariarvostelut:
La 11.12.2010 Anneli Alfthan:
"Erittäin hyvä typpinen, kaunispäinen narttu. Hyvä purenta, kaunis vahva kaula. Rodunomainen ylälinja. Voimakas etuosa. Hyvin kehittynyt runko. Hyvät raajat, kulmaukset. Erinomaiset liikkeet."

Su 12.12.2010 Harry Tast:
"Erinomainen tyyppi, hyvin pyöristynyt mutta lyhyt rintakehä. Oikea pään muoto ja kaunis ilme. vahva kaula, leveä etuosa. Hyvin rakentunut takaosa. tarvitsee lisää itsevarmuutta, ei tahdo seisoa tasapainossa. Vapautuu liikkeessä, liikkeet yhdensuuntaiset. Erinomainen karvanlaatu. "

tiistai 9. marraskuuta 2010

Lonkkakuvaus ja talven odottelua

Syksy on mennyt nopeasti. Valeraskaus alkaa hellittää vähitellen ja Saga on taas leikkisämpi kuin pitkään aikaan. Koirapuistossa olemme käyneet lähes päivittäin ja palloa heittelemme innokkaalle pallohullu-Sagalle lähes päivittäin. On uskomatonta, miten Saga löytää pallot lehtikasojen alta - erityisesti pilkkopimeässä!! Agilityssä olemme käyneet maanantai-iltaisin. Useimmiten Sagasta siellä on ihan kivaa, mutta harvoin S innostuu parsonien lailla kiitämään tuhatta ja sataa ratoja pitkin. Muutama viikko sitten keksin, että tylsistyttämällä Sagan kunnolla ennen radan harjoittelua pääsemme jatkuvaa yksittäisten esteiden harjoittelua parempiin tuloksiin. Ja kerrankin rata meni tosi hyvin!! Menestys ja innostus kuitenkin vaihtelee - välillä olemme ihan kohtuuhyviä ja välillä ihan surkeita. Saga on yleensä ihan hyvä, mutta minä valitettavan huono ohjaaja :-(

Kunnon metsälenkillä käymme sunnuntaisin Sipoossa Arin ratsastustuntien aikana. Viime sunnuntaina oli jo niin pimeää, että minulla piti olla otsalamppu valaisemassa polkua..ja Saga erottui liivinsä ja vilkkuvalon ansiosta pimeydestä. Oli kyllä jännää (sekä minusta että Sagasta). Coco ja Marjo lähtevät usein mukaamme. Koirat painavat metsässä tuhatta ja sataa niin että puskat rytisevät :-) Cocoa olemme nähneet muutenkin lähes viikoittain. Muutama viikko sitten Saga pääsi Cocon luokse yökylään meidän ollessa juhlimassa. Vastapalveluksena minä kävin eräänä päivänä ulkoiluttamassa Cocoa, kun Marjolla oli pitkän pitkä työpäivä.


1.11. kävimme Lohjalla lonkkakuvauksessa monien muidenkin pihisten kanssa (oli hauska nähdä monia pihiksiä samaan aikaan!!). Kuvaus meni hyvin ja loppuillan Saga hoippuroi kotona kuin humalainen :-) Eilen saimme kuulla tulokset : A/A. Hienoa!!! 


Tänään satoi ensimmäisen kerran kunnolla räntää. Saga oli innoissaan!! Sääennusteen mukaan sää lämpenee, mutta toivottavasti pian saadaan kunnon lumipeite maahan!

ps. Ari osti Sagalle furminaattorin - nyt turkki kiiltää (ja vaattet ovat vähemmän karvaisia Sagan halailun jälkeen)

lauantai 16. lokakuuta 2010

Syksyistä ulkoilua ja valeraskautta

Olemme puuhailleet kaikenlaista kivaa erinomaisen ja ihanan pihakoiramme kanssa. Meidän lisäksi muutama muukin on päässyt hoivaamaan pikku rinsessaamme: Saga pääsi syyskuun puolivälissä viikoksi mökille/Lappeenrantaan Hukan kanssa leikkimään ja äitin sekä iskän (+Ellan) hellittäväksi käydessämme viikonloppumatkalla Pariisissa. Sagalla oli ollut varsin mukavaa, mutta oli jotenkin hieman alavireessä ja vaikutti kaipaavan meitä tavallista enemmän. Pitkän vierailun lisäksi Sagaa ovat hoitaneet Paula-täti sekä Jani-setä - tosin vain illan ajan meidän ollessamme Lions-clubin tanssiaisissa. Työkaverini Natalian tyttäret (ja ystävät) ovat ulkoiluttaneet Sagaa muutaman kerran viime viikkoina. 

Koirakavereitakin on riittänyt: Olemme ulkoilleet  Fitin (ja Johannan) kanssa - sekä kävelyillä Lauttasaaressa että Huson metsäpolulla. (Fiti meni uimaan vielä syyskuun lopussakin!).  Olemme nähneet Cocoa (ja Marjoa) lähes viikoittain, joskus jopa muutaman kerran viikossa. Saga ja Coco tulevat niin hyvin toimeen keskenään. Ja heillä on todella kivaa!  Cocokin oli kerran mukanamme Husossa ja lähtee huomennakin mukaan. Myös koirapuistossa olemme tavanneet Fitiä ja monia muita kivoja kavereita (Sindy, Piku, Bertta, Kalle, Rico, ...). Koirapuistossa käyminen on nykyään luksusta myös meille ihmisille, kun Bertan isäntä Nappe on ruvennut ilmojen kylmennyttyä kantamaan mukanaan termoksessa kahvia..ja tarjoamaan sitä meille muillekin :-)

Ulkoilemme toki muutenkin kuin kavereitten kanssa. Kävelemme paljon ja käymme lähes viikoittain Agilityssä. Saga on todella innostunut (jopa liiallisuuksiin) pallon- ja frisbeen heitosta. Nyt Ari on opettanut Sagaa hakemaan lyömäänsä golf-palloa. Sitä jää  moni muukin kuin naapurimme   ihmettelemään: koira katsoo istuen, kun isäntä lyö palloa ja juoksee innolla palloa hakemaan, tuo sen metrin päähän isännästä ja istuu odottamaan uutta lyöntiä :-)

Olemme opettaneet Sagaa kulkemaan vapaana ja varsin hyvin se sujuukin. Kävelemme molemmat pitkiä matkoja pitäen Sagaa vapaana ja hän on varsin tottelevainen silloin. Välillä matkan varrella tapaamme kettuja tai jäniksiä, muista koirista ja ihmisistä puhumattakaan... ja pieni koiramme ei karkaa (kovin kaukaksi) lähettyviltämme :-) Hieno tyttö!!! Ja tien ylityskin sujuu mallikkaasti ihan jalan vieressä köpötellen, ohjeita kuunnellen. Illan pimeyttä varten hankimme Sagalle huomioliivin ja vilkkuvalon, jotta pieni köpöttelijä näkyy pimeässä paremmin.



Viime viikkoina on taas valeraskaus pukannut päälle. Ensin huomasimme muutaman kerran, että Saga kaivoi kolon peitosta. Sitten huomasimme, että Hilarius oli erityisen tärkeä. Sitten huomasimme nisien taas turpoavan. Ja ruokahalun kasvavan. Hilarius ja muut pehmolelut kerättiin pois ja peitto kaappiin. Nisille emme voi mitään - ne vaan turpoavat. Ruokaa olemme vähentäneet (ja Saga nirsoontunut - ei kelvannut silakkafileet ja perunamuussi!!). Olemme ulkoilleet paljon (tänään viisi tuntia!!!) ja yrittäneet keksiä Naatturille muuta ajateltavaa ja ympäristönvaihdoksia (olimme syyslomalla 4 päivää mökillä). Nyt näyttää mieliala muuttuneen niin, että leikit muiden koirien kanssa taas kiinnostavat (ei pariin vikaan viikkoon)- toivottavasti nisätkin pian pienenevät!! Hellyydenkipeys saa jäädä ;-)






Nyt odotamme kovasti lumen tuloa ja talvileikkejä! 


ps. Sagan illat kuluvat  joko Arin jalkoihin (alla) tai omaan petiinsä Arin sängyn vieressä (yllä) käpertyneenä :-)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Eka SERTI ..ja muuta mukavaa puuhastelua

Kävimme tänään näyttelyssä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa, jossa 13 pihistä olivat esittäytymässä ja kamppailemassa paremmuudestaan. Sagamme osottautui päivän voittajaksi nappaamalla ensin junnujen mestaruuden, sitten narttujen mestaruuden ja lopulta olemalla rotunsa paras ja saaden samalla SERTin!!!!! Me sekä kasvattaja Jaana (joka oli paikalla) olimme todella tyytyväisiä Sagan suorituksiin. Tuomarin lausunto oli varsin mairitteleva (niin, erinomainen tietty luokitukseltaan), vaikka monille tuomari (ruotsalainen Paul Stanton) oli aika tyly. 

Näyttelyn jälkeen kävimme vielä metsälenkillä Arin ollessa ratsastamassa ja nyt pikkuinen nukkuu ja tuhahtelee päivän koetuksista rasittuneena pedissään :-) 

Viime viikot ovat menneet hulinassa ja Sagalla on riittänyt aktiviteetteja. Olemme aloittaneet taas koirapuistokäynnit ja agilitykin starttasi taas. Cocoon törmäsimme koiriksessa, muuten koiruutukset eivät ole tavanneet, kun Cocon isännät olivat lomailemassa. Toissaviikonloppuna meillä oli koko viikonlopun vieraita ja Saga pääsi "Annukka-tädin" ja italialaisten vieraitten kanssa Seurasaareen. Viime tiistaina Saga vietti minun ja oppilaitteni (kaikki koulumme kasit) kanssa Suomenlinnapäivää. Oppilaat heittelivät palloa tai leikkivät Hilariuksen kanssa tai rapsuttelivat Sagaa koko kahdeksantuntisen päivän.... :-) Ja palloa olemme heitelleet Sagalle paljon. Loppuviikon pallo ja Hilarius ovat olleet jäähyllä, kun tuntui, että Saga alkoi käydä hieman ylikierroksille ne nähdessään. Nyt on ollut taas oikein leppoisaa ja mukavaa ja olemme leikkien sijaan ulkoileet muuten vaan paljon.

Loppuviikosta me lähdemme Pariisiin ja vanhempani tulevat meille Hukan kanssa. Yhden yön jälkeen he lähtevät mökille, jossa Saga saa temmeltää Hukan kanssa viikon verran - kunnes tulemme Sagan hakemaan. Tulee varmaan kivaa!!!




Tuomarilausunto (siten kun siitä saa selvää):
5.9.2010 Paul Stanton, Ruotsi:
"Utmärkligt storlek, mycket välutverklad, kraftfull tuntor. Utmärkligt huvud, mycket vackert uttryct. Nälta(??) örön, graftig hals, bra framben, dock tunn benstamme, utm graftig kropp. Stark länd, lejansatt(??) svans, ganska bra vinklor fram och ben, utm päls, härlig muskulatur, bra rygg, rör sij ganska gra, ngt jär(??) brett fram, härlig temperament, behöver lite mer ringträning."