tiistai 19. huhtikuuta 2011

Juoksut ja Vili

Sagan kolmannet juoksut alkoivat vihdoin torstaina 14.4. (tai illalla 13.4.), eli Sagan ollessa 2v2päivää. 8,5 kk edellisistä juoksuista. Muutama tippa verta näkyi lattialla myöhään illalla. Päivällä Saga oli ollut Arin mukana Lappeenrannassa ja kuulemma Hukka oli ollut aika innokas Sagan takapään nuuskija - eikä siis ihme! :-)
Saga metsästää hiirtä.
Nyt ollaan ulkoiltu hihnalenkkejä ja välillä, kun muita ei ole lähistöllä,  hieman vapaanakin :-) Onneksi meillä on monia ihania paikkoja lähietäisyydellä, jossa juoksuisenkin nartun voi päästää vapaaksi, kun muita koiria ei juuri koskaan näy missään. Ja jos näkyy, Saga on kyllä niin tottelevainen, että saan Sagan ajoissa kiinni.





Vili nuuskii Saga
Eilen Sagalla oli mukava päivä, kun ensin aamulla ulkoilimme ainakin tunnin ihanassa aurinkoisessa kevätsäässä, iltapäivällä tapasimme 8-viikkoisen Vili-pihakoiran ja tästä tapaamisesta lähdimme suoraan Arin ratsastustunnille, jossa kiersimme Sagan kanssa Arin tunnin aikana reilun tunnin Husön metsäpolulla. Illalla ulkoilimme vielä hetken, kun Arin jääkiekon katsominen (HIFK:n vika peli - voittivat SM-mestaruuden) kävi liikaa sekä minun että Sagan hermoille. 

Vili oli kyllä ihana :-) Voiko olla mahdollista, että 8-viikkoinen uros ymmärtää nartun juokuista, että se pitäisi astua?? Sillä Vili ihan oikeasti kävi nylkyttämään Sagaa. Se oli todella huvittavan näköistä. Toisaalta Vili yritti löytää Sagalta nisää, josta imeä maitoa. Varmaan oli pienen pojan pää aika sekaisin. Ja sekaisin taisi olla tapaamisemme jälkeen myös Vilin perheeseen kuuluvan Loren (labbis) pää, kun haisti Sagan Vilistä (pari tippaa verta turkissa). Vaikka Lore onkin leikattu uros. 

Oli ihana tavata Vili ja tulemme tapaamaan useinkin, kun he asuvat muutaman sadan metrin päässä meistä. Ja Saga siis innoitti heitä valitsemaan Pihakoiran Loren kaveriksi :-)

Pääsiäisenä aiomme piipahtaa mökillä Sagan juoksuista huolimatta. Hukka on siellä myös, mutta kokeilumielessä Hukka sai perjantaina kemiallisen kastraatio-piikin. Äitini kun on joskus miettinyt Hukan leikkauttamista, mutta ei ole raaskinut. Hukka nimittäin haukkuu ja uhoaa muille uroksille aika lailla. Toki syynä piikkiin oli hieman (ja vähän enemmänkin) itsekkyyskin, kun kaikki haluaisimme tavata toisemme mökillä ja Sagan juoksut ovat hieman esteenä. Varovaisia meidän tulee kuitenkin olla, sillä rokoite ei ole 100% varma. Onneksi Sagan tärppipäivien pitäisi olla vasta pääsiäisen jälkeen, mutta niistäkään ei ole ihan varmuutta. Eli olemme valmiit pikalähtöön, jos tilanne yhtään sitä vaatii. Mutta toivottavasti koirien yhteiselo sujuu ilman, että olemme koko ajan varuillamme. Viimeeksi olimme Sagan juoksujen alkupäivinä mökillä ja silloin Hukka oli vain hetken vähän kiinnostunut Sagan tuoksusta ja sitten ikäänkuin unohti asian. Ja nyt Hulkan ei siis pitäisi välttämättä reagoida juuri ollenkaan Sagan juoksuihin, jos piikki toimi. Piikki on siis väliaiakainen, vaikutus kestää noin kuukauden. Toivottavasti pikki toimii!!! (ja Jaana on siis tietoinen tilanteesta ja antanut mökkeilylle hyväksyntänsä)

Mukavaa pääsiäistä!

ps. Kävimme äsken eläinlääkärissä, kun Saga on aivastellut pari päivää ja korisi yöllä. Kuulosti siltä, että olisi vilustunut/nenä tukossa. No, käytin Sagan lääkärissä myös meitä mietityttäneen välillä esiintyvän suulöyhkän takia. Sai lääkeet nenapunkkiin. Hampaissa on todella vähän hammaskiveä, haju ei siis johdu siitä.  Lääkäri epäili pientä tulehdusta (anaalirauhaset tyhjennettin) tai yksinkertaisesti sitä, että jotkut ruuat aiheuttavat hajua. Oli sitä mieltä, että ei huolta ja jatkamme samalla ruokavaliolla, ehkä piimää tai maitohappobakteereja ruokaan välillä lisäten. Sitä en tajunnut kysyä, käykö koitille ihmisten maitohappobakteerit..... mutta kaikki siis hyvin. Ainoastaan lompakko ei käynnistä tykännyt.
Parvekekausi avattu! Saga odottaa makkaroita :-)

Saga ja Vili

Vili nöyristelee Sagaa

Saga ja Vili tutustuvat

Väsynyt Saga

Väsyttää!!!

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Saga 2 vuotta

Tänään Saga täyttää kaksi vuotta. Lahjaksi pallohullu Saganaattorimme sai pallon vipuvarrella - jotta Saga pääsee juoksemaan entistakin vauhdikkaammin pallon perässä. Lahjaa piti lähteä heti testaamaan :-) Saga innostui uudesta lelusta niin, ettei meinannut lähteä millään enää kävelylle hetken pallottelun jälkeen. Lopulta kuitenkin sain raahattua Sagan mukaan ja kävimme pitkällä kävelyllä Lauttasaaren rantoja kiertämässä. Kotona odotti ihana kakku, jota Saga ensin tutki tarkasti. Kun Saga pääsi makuun, ei kakun syönnissä mennyt kauaa :-)

 Toivotamme onnea myös muille Sagan sisaruksille, jotka viettävät tänään syntymäpäiväänsä!


















sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kevään (ja juoksujen odottelua)

Hiihtoloma meni ja nyt ollaan jo maaliskuun puolessa välissä. Sagan juoksut eivät tulleet ennen hiihtolomaa, hiihtoloman aikana eikä vieläkään.... Oletettavasti niiden siis piti tulla tammi-helmikuun vaihteessa, viimeistään helmikuun puolivälissä. Nyt kuukausi jo siitä. Mutta kai ne joskus tulevat....?! Hoppas så!

Hiihtoloman Saga sai nyt siis viettää rauhassa Hukan ja vanhempieni seurassa. Kovat pakkaset estivät mökille menon ennen vikaa viikonloppua, joten koiruutukset joutuivat tyytymään toistensa seuraan sisätiloissa ja pihalla lumikukkuloilla hippaa leikkien - sekä tietysti pienillä kävelyretkillä lähimaastossa. Pallo oli pannassa, sillä Hukka nappasi sen koko ajan. Muutenkin Hukka on hieman lisännyt mustasukkaisuttaan ja vie/tuhoaa kaikki Sagan lelut tilaisuuden tullen. Muuten yhteiselo sujuu todella mukavasti. Kuulemma Saga pääsi muutamalle kyläreissullekin mukaan, joten yksin ei Sagan tarvinnut olla todennäköisesti hetkeäkään (äitini tekee töitä osa-aikaisesti kotona). Veimme Sagan Lappeenrantaan muutama päivä ennen lähtöämme ja ystävällisesti äitini toi Sagan junalla kotiin samana päivänä kun kotiuduimme. Riemu oli molemminpuolin suuri, kun taas kohtasimme :-)












Sitten koitti taas arki. Cocoliusta olemme tavanneet kerran-kaksi viikossa ja toissaviikonloppuna Coco oli meillä yökylässäkin. Päivällä kävimme jääkävelyllä, joten koiruutukset päsivät hieman juoksemaan painien välissä :-) Illalla meillä oli menoa, mutta koiruutusten ei tarvinnut jäädä kahdestaan, kun luottohoitajamme P&R tulivat koiria vahtimaan (tai lähinnä silittelemään). Eilen kävimme kävelyllä Fitin kanssa.

Muuten arki sujuu normaaliin tapaan: aamulla ja töitten jälkeen iltapäivällä minä vien Sagan ulos, Ari vie Sagan usen illalla koirikseen ja juuri ennen nukkumaanmenoa pissilenkille. Minä kävelen metsäpoluilla ja Ari pääasiassa katujen varsilla. Minä heittelen palloa ja sisällä Onnia (Hilarius on hyllytetty - Saga käy liian kierroksilla siitä). Ja hellin ja ruokin. Ari kouluttaa :-)


Kevättä ja kesää sekä juoksuja odottelemme :-)

tiistai 1. helmikuuta 2011

Talvipuuhastelua

Joululoma oli ja meni (ihanaa yhdessäoloa kaksi viikkoa!!) ja pian on jo hiihtolomakin. Me olemme lähdössä hiihtolomaksi Seychelleille lomailemaan ja nyt jännäämme, minne Saga pääsee hoitoon, kun tammikuun puolivälissä odottamamme juoksut eivät ole vieläkään alkaneet. Tarkoitus oli siis, että Saga menisi kahdeksi viikoksi vanhepieni hoivaan, mutta sinne emme voi Sagaa viedä, jos juoksut ovat keskivaiheissa silloin - Hukan takia. No, varasuunnitelmia onneksi on: Marjo on lupautunut ottamaan Sagan Cocon kaveriksi heille tai sitten, jos juoksut osuvat osittain lomamme ajaksi, ystävämme Annu Lappeenrannassa lupautui hoivaamaan Sagaa jonkin päivän. Tai Ellankin luokse Saga ehkä pääsisi - Ellhan asuu nykyään omassa kodissaan varsin lähellä vanhempiani, joten äitini pääsisi tarvittaessa auttamaan Ellaa Sagan ulkoilutuksissa. Äitini ja isäni kovasti toivoisivat saavansa Sagan luokseen..ja Hukka. Mutta katsotaan nyt. Voihan olla, että juoksut ovat jopa viikkoja tai kuukausiakin "myöhässä" - tai näin ainakin olen netistä lukenut ja kuullut muilta koiranomistajilta. Merkkejä toki on ollut ilmassa jo mielestäni melkein vuodenvaihteesta asti (merkkailua, nuuskimista, pyllyn lipomista ja hellyydenkipeyttä)..mutta juoksuja kovasti toivoessa ehkä keksinkin niitä (viime talvena merkkailu alkoi yli kuukauden ennen juoksujen alkamista). Olen nyt kaksi-kolme viikoa hokenut lähes joka vastaantulijalle, jonka koira on Sagan pyllyä nuuskinut, että juoksut ovat varmaan ihan juuri tulossa..... Alakerran Steffillä juoksut ovat olleet jo pari viikkoa ja aiemmin Sagalla on juoksut alkaneet pari päivää Steffin jälkeen. Mutta ei näköjään sitten nyt, kun niin oletin. Edelliset juoksut Sagalla siis alkoivat 29.7. ja sitä ennen 14.1. 

Muuten olemme ulkoilleet paljon ja nauttineet todella lumisesta talvesta! Cocoa näemme kerran-kaksi viikossa: usein keskiviikkoisin tapaamme meidän nurkilla ja lähddemme Myllykallioon kiertelemään polkuja (koirat vapaina) tai heittelemme heille palloa Ruukinlahden puistossa. Sunnuntaisin Marjo ja Coco lähtevät usein mukamme Arin ratsastustalleille ja kierrämme siellä yhdessä koirat ihan täysiä kirmaten puolentoista tunnin metsälenkin.

Muutaman kerran olemme uskaltautuneet jäälle, mutta varovainen saa edelleen olla. Siksi olemme pääasiassa pysytelleet maalla ja pari kertaa viikossa kierrämme pitkän rantareitin Lauttasaaren rantoja pitkin. Lauttasaari on kyllä ihana paikka asua, kun täällä on niin monia reittejä, jotka voimme kävellä Saga vapaana jolkotellen. Näin Saga juoksee vähintään kaksinkertaisen määrän minuun/meihin verrattuna - ja minä (+Ari) kävelemme Sagan kanssa vähintään 6-8km päivässä, josku paljon enemmänkin. Ja todella henosti S nykyään tottelee, vaikka tulisi ihmisiä tai muita koiria vastaan. Muutamana päivänä viikossa käymme edelleenkin koirapuistossa.

Palloa heitämme (minä)  Sagalle lähes päivittäin pienen pätkän ulkona milloin paljaalla tiellä ja milloin puolen metrin hangessa - lihaskunto kasvaa!! 

Ja ihana Saga on - kuten aina ennenkin. Ei voi olla pahalla tuulella, kun pieni hupelus heiluttaa häntää kotiin tullessa tai kun seuraa koiruutuksen toikkarointia ulkona.Tai kun Saga kyhnöttää illallla jalkojen juuressa meidän katsoessa telkkaria..ja tuhahtelee syvään. :-)

ps. joulukuussa oli juttu Sagasta Pihauksessa!

Kuvia:

 

<- Koko perhe jääretkellä

Ai tää pitäis syödä..raakana?! ->
 





<- Sagalla oli punainen pallo. Lempipallo. Saga tiputti sen vahingossa pihalla olevaan viemärireikään. Anne hommasi Sagalle uuden punaisen pallon. Saga oli ikionnellinen. Minne pallo päätyi kulkematta lähtöruudun kautta, kun pääsimme pihalle -samaan koloon :-(                                            Saga nappasi kirkonrotan ->


<- Saga huolehtii myös Hilariuksen ruokailusta




         Sohva on nykyään Sagan lempipaikka  ->

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Coco päivähoidossa

Tänään Coco tuli meille päivähoitoon. Koiruutuksilla oli hauskaa ja hulinaa: Nukkua he malttoivat ainoastaan minun nukkuessa heidän kanssaan hetken Fatboylla. Coco keksi mennä piiloon Sagaa sohvapöydän alle, jonne Saga ei mahdu. Ulkoilimme kaksi kertaa ihanasta puuterilumesta nauttien - tänään kun on satanut yli 20cm lunta! Toisella kerralla Ari oli mukana ja kävimme sekä koirapuistossa että juoksentelemassa Mylliksellä. Toisella kerralla minä yritin pidellä kahta hullua hupakkoa aisoissa, kun kierrettiin Lahnalahden puisto ja heiteltiin palloa takapihalla.

Aikamoista menoa :-)

maanantai 13. joulukuuta 2010

Alkutalvi ja näyttelyviikonloppu

Lunta on riittänyt ja siitäkös Saga on ollut mieleissään. Kaikki valeraskauden mukanaantuoma turvotus hävisi viimeistään siinä vaiheessa, kun lumet tulivat maahan ja pääsimme tarpomaan hankeen. Palloakin on heitelty umpihankeen aivan viime päiviin asti, kunnes hangen korkeus alkoi olla jopa Sagalle liikaa pallon löytämiseksi. Mutta palloa heitellään sitten tasamaalla ja pieniin hankiin.. sillä pallon perässä Saga tykkää juosta!!

Eli olemme ulkoilleet varsin mukavasti pakkasista välittämättä. Agility on jäänyt väliin, sillä useimpina maanantaina on pakkasraja ylittynyt (-10) ja harjoitukset peruttu. Ja itsenäisyyspäivänä harjoitukset oli peruttu luonnollisesti muuten vaan. Hihnassa kävely ilman hullua vetämistä unohtui lumen tullessa maahan, joten sen uudelleen opettelussa meni aikansa. Nyt menee taas jo paremmin (aika ajoin). Eli hihnalenkkejä on harjoiteltu, mutta paljon olemme myös kävelleet Saga vapaana hypellen ja nuuskien. Nätisti saga odottelee ja tulee luokse kutsuttaessa. Aamujen ja iltojen pimentyessä ostimme Sagalle ensin vilkkuvalon ja sitten myös huomioliivin. Niin pieni vipeltäjä näkyy hyvin pimeässäkin :-) Pakkasten tullen Saga sai myös villapaidan ja vanha manttelikin on ollut käytössä (mutta sinne menee ikävästi lunta väliin ja se on silloin ikävä iholle). 

Koiriksessa käydään usein ja valeraskauden viimeistenkin oireitten häivyttyä leikki muitten koirien kanssa on taas maittanut Sagalle. Cocoa näemme viikottain - milloin lähipuistossa tai metsäpolulla Sipoossa (Arin ratsastustunnit).  Isänpäiväviikonloppuna reissasimme oikein kunnolla, kun kävimme sekä Lappeenrannassa että Nummelassa. Molemmisaa paikoissa Sagalla oli kivaa - Lappeenrannassa Saga sai leikkiä Hukan kanssa ja Nummelassa naapurin Vikin kanssa. Muutama viikko sitten Saga oli yökylässä Paula-tädillä ja Jani-sedällä, kun me molemmat olimme omissa työpaikan pikkujouluissamme. Muutaman kerran Saga on myös päässyt viettämään päivää tai iltaa Arin mukana töihin!

Viime viikonloppuna oli näyttelyviikonloppu Helsingin Messukeskuksessa. Harjoittelimme lähes joka ilta pienen hetken muutama viikko ennen h-hetkeä. Kävely on sujunut Sagalta yleensä varsin hyvin, mutta seisominen on sujunut ailahtelevammin. Olen yrittänyt keksiä metodeja, mutta...... 

Lauantaina oli ensin Helsinki-Winner - näyttely (messukeskuksessa). Saavuimme paikalle ajoissa Coco ja Marjo kyydissämme. Minua jännitti kauheasti, mutta kaikki meni ihan mukavasti, vaikka Sagan seisominen oli aika heikko esitys. Tuomari kuitenkin arvosteli koiraa koirana ja Saga oli hienosti erinomainen, paras junnu ja toiseksi paras narttu. Ja sitä kautta sai hienosti toisen SERTinsä!!! Hieno tyttö!! (arvostelu alla)

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Voittaja-Winner - näyttely. Olin nukkunut koko viikon todella huonosti ja sunnuntaina todella huomasin väsymykseni (toki edellisiltana oli ollut "Rouvien" pikkujoulut, mutta ne olivat lähinnä ruokailuun ja jutteluun pohjautuvat juhlat, joten olin ajoissa puolenyön aikaan kotona ja nukuin itse asiassa pitkästä aikaa todella hyvin n. 8h). Sagakin vaikutti varsin väsyneeltä edellispäivän näytöksestä. Harjoitteluissa seisominen ei sujunut kovin hyvin. Ari oli harjoitellut seisomista edellisiltana ja neuvoi nostamaan pyllyä, jos Saga meinaa istahtaa. Seisomista peläten astuimme sitten kehään ja tuomari pyysi ensin rauhoittamaan Sagan, kun hän muka vaikutti jännittyneeltä???? No, alusta alkaen S ei ollut oikein yhteistyökykyinen kehässä ja esiintymisemme ei sitten mennyt ihan vakuuttavasti, sillä tuomarin mukaan muuten erinomainen koira ei voi saada ERIä epävarman käytöksen takia.. eli saimme vain EH:n. Paras junnu Saga oli. Tottahan se oli, että esiintyminen ei mennyt nappiin, mutta tulos harmitti ja harmittaa vieläkin paljon... minun vika :-( Kieltämättä tuomari piti saman linjan muillekin ja oli johdonmukainen arvosteluissaan, joten todella harva sai ERI:n, sillä moni muukin käyttäytyi huonosti. Ja joukossa oli erittäin monta valiotakin. Eli sinäänsä hyvä tulos. Ja erinomainen Saga on ainakin meidän silmissä..vaikka ei aina seisokkaan hienosti! :-) Jatkamme seisomisharjoitteluja oikein urakalla ja sitten seuraavassa näyttelyssä loistamme!!!!! :-)


Mutta nyt keskitymme joulun odotukseen! 

                                    Hyvää Joulua kaikille!!


Ps. Saga kokeili varovasti reaktioitamme "oman huoneensa" sohvalla löhöilyyn. Kun emmme häätäneet häntä sieltä pois, on siitä tullut varsin mieluisa tarkkailu- ja nukkumispaikka :-)







Tuomariarvostelut:
La 11.12.2010 Anneli Alfthan:
"Erittäin hyvä typpinen, kaunispäinen narttu. Hyvä purenta, kaunis vahva kaula. Rodunomainen ylälinja. Voimakas etuosa. Hyvin kehittynyt runko. Hyvät raajat, kulmaukset. Erinomaiset liikkeet."

Su 12.12.2010 Harry Tast:
"Erinomainen tyyppi, hyvin pyöristynyt mutta lyhyt rintakehä. Oikea pään muoto ja kaunis ilme. vahva kaula, leveä etuosa. Hyvin rakentunut takaosa. tarvitsee lisää itsevarmuutta, ei tahdo seisoa tasapainossa. Vapautuu liikkeessä, liikkeet yhdensuuntaiset. Erinomainen karvanlaatu. "

tiistai 9. marraskuuta 2010

Lonkkakuvaus ja talven odottelua

Syksy on mennyt nopeasti. Valeraskaus alkaa hellittää vähitellen ja Saga on taas leikkisämpi kuin pitkään aikaan. Koirapuistossa olemme käyneet lähes päivittäin ja palloa heittelemme innokkaalle pallohullu-Sagalle lähes päivittäin. On uskomatonta, miten Saga löytää pallot lehtikasojen alta - erityisesti pilkkopimeässä!! Agilityssä olemme käyneet maanantai-iltaisin. Useimmiten Sagasta siellä on ihan kivaa, mutta harvoin S innostuu parsonien lailla kiitämään tuhatta ja sataa ratoja pitkin. Muutama viikko sitten keksin, että tylsistyttämällä Sagan kunnolla ennen radan harjoittelua pääsemme jatkuvaa yksittäisten esteiden harjoittelua parempiin tuloksiin. Ja kerrankin rata meni tosi hyvin!! Menestys ja innostus kuitenkin vaihtelee - välillä olemme ihan kohtuuhyviä ja välillä ihan surkeita. Saga on yleensä ihan hyvä, mutta minä valitettavan huono ohjaaja :-(

Kunnon metsälenkillä käymme sunnuntaisin Sipoossa Arin ratsastustuntien aikana. Viime sunnuntaina oli jo niin pimeää, että minulla piti olla otsalamppu valaisemassa polkua..ja Saga erottui liivinsä ja vilkkuvalon ansiosta pimeydestä. Oli kyllä jännää (sekä minusta että Sagasta). Coco ja Marjo lähtevät usein mukaamme. Koirat painavat metsässä tuhatta ja sataa niin että puskat rytisevät :-) Cocoa olemme nähneet muutenkin lähes viikoittain. Muutama viikko sitten Saga pääsi Cocon luokse yökylään meidän ollessa juhlimassa. Vastapalveluksena minä kävin eräänä päivänä ulkoiluttamassa Cocoa, kun Marjolla oli pitkän pitkä työpäivä.


1.11. kävimme Lohjalla lonkkakuvauksessa monien muidenkin pihisten kanssa (oli hauska nähdä monia pihiksiä samaan aikaan!!). Kuvaus meni hyvin ja loppuillan Saga hoippuroi kotona kuin humalainen :-) Eilen saimme kuulla tulokset : A/A. Hienoa!!! 


Tänään satoi ensimmäisen kerran kunnolla räntää. Saga oli innoissaan!! Sääennusteen mukaan sää lämpenee, mutta toivottavasti pian saadaan kunnon lumipeite maahan!

ps. Ari osti Sagalle furminaattorin - nyt turkki kiiltää (ja vaattet ovat vähemmän karvaisia Sagan halailun jälkeen)