Pentumasu kasvaa.. ja muita kuulumisia

Smile :-)

Vähän yli viisi viikkoa astututuksesta. Reilu kolme viikkoa jäljellä.. aika kiitää ja masu kasvaa. Pari päivää sitten Sagan masu plumpsahti selkeästi niin, että tiineys näkyy. Nisät kasvavat ja tummentuvat. Nyt neiti (vai pitäisikö sanoa rouva??) vaikuttaa varsin tukevalta tapaukselta :-) 

Ollaan ulkoiltu lähes normaalisti neljästi päivässä, mutta välillä huomaa että Saga haluasi vain takasin kotiin löhöilemään. Aamulla ja iltapäivä/alkuiltalenkillä Saga on pirteä ja touhottaa, mutta matka ei etene ihan entiseen malliin, kun pitää nuuskia ihan joka paikkaa. Ja välillä ihmisten valitsema reitti ei miellytä, silloin Saga vetää liinat kiinni ja töröttää paikallaan. Välillä taivutaan tahtoon, välillä ei. Muiden koirien luo pääsääntöisesti. Välillä muut koirat eivät kiinnosta tippaakaan. Pikkulapsista Saga on todella innoissaan! 

Usein olemme tavanneet käyttää Sagaa ulkona vielä toistamiseen illan aikana, mutta nämä lenkit ovat nyt tupanneet jäämän aika lyhkäsiksi Sagan toiveesta. Sitten juuri ennen nukkumaanmenoa käydään vielä iltapissillä; ennen puiston reunassa, nyt kuulemma pääsääntöisesti pihanurmikolla. 

Ai vieläkö pitää poseerata?

Kotona Saga vielä välillä leikkii, mitta ei todellakaan samassa määrin kuin ennen tai ainakaan yhtä vauhdikkaasti. Kauhean paljon pitää rapsuttaa ja silittää ja saada huomiota  - ihana halihoitokoira :-)

Rapsuta..jooko!!

Ruokailu on vähän ongelmallista. Paljon pitäisi syödä, jotta pennut kehittyvät, mutta Sagalla on nyt edelleen joku suuri ongelma syömisen suhteen: Kulhossa oleviin papanoihin S ei ole koskenut moneen viikkoon ja jonkin aikaa sitten keksin, että syötän Sagaa ulkoillessamme (kuten kerroin aiemminkin). Näin namien korvikkeena saan noin desin-kaksi papanoita upotettua Sagan suuhun. Eli kävelemme ja syötän samalla muutaman metrin välein koiraa :-) Pentupapanoihin siirryttiin jo pari viikkoa sitten, joten papanoissa on onneksi normaalia enemmän energiaa ja tarpeellisia hivenaineita. Kun energiaa on saatava, olemme taipuneet ja Saga saa paljon normaalia enemmän lihaa/kanaa - nekin pitää pääsääntöisesti antaa kädestä. Tämä tapa ei ole millään tavalla suositeltavaa, mutta hätä keinot keksii.

Kylppärissä on pussi Chicken chipsejä..
niitä saa mm. hampaiden pesun ja tassujen pyyhkimisen jälkeen..
mut voisi niitä saada muulloinkin, ne maistuu aina!!

Varsin mielenkiintoista tämä tiineen nartun vaiheiden seuraaminen :-)

ps. Jaana on ihana, kun jaksaa jatkuvasti vastata kaikenlaisiin kysymyksiini!

pps. Joikun perheessä oltiin kuulemma oltu superiloisia ultrakuulumisista!

Tiineys vahvistettu!

No nyt on varmaa, että astutus onnistui - ultrassa lääkäri näki viisi pussukkaa!! Suuntaa-antavahan ultraustulos on, mutta hyvin näyttävät Sagalla olevan pullat uunissa :-)

Nisät ovat kasvaneet ja vähän tummentuneet ja oikukas tyyppi on kuin mikä - pieni prinsessa. Ruoka ei edelleenkään kauheasti maistu; ei ainakaan kupista. Nappuloita olen ruvennut syöttämään lenkillä nameina, siten saan niitä menemään. Liha ja luut ja kana maistuvat jotenkin silloin tällöin. No, pian luulisi supernälän iskevän, kun pennut alkavat kunnolla kasvaa!

Tiine narttu tarvii paljon proteiinia -
poron keittoluut maistuvat vaikka
liha muuten ei oikein maistu!

Nyt seurataan uteliana mahan kasvua ja mielialavaihteluita :-)

ps. harmittaa, etten tajunnut ottaa kuvaa ultraustilanteesta. Seurasin tapahtumaa niin jännittyneenä, että kuvaus tuli mieleen vasta kun tapahtuma oli jo ohi. Saga oli niin säälittävä maatessaan Arin jalkojen päällä selällään jalat "sidottuna" kuin broilerilla... :-(  

Nisät alkavat kasvaa/tummua.

Aika varmasti tiineenä!!??

Saga näkee kivoja unia?! Ainakin hymyilyttää :-)

Tiistaina tulee täyteen neljä viikkoa Sagan ja Joikun ekasta astumisesta. Keskiviikoksi olen varannut ultran, sillä ihan 100%-varmasti emme vielä voi todeta tiineyttäilman sitä, mutta kyllä todella ihmettelen, jos tukevasti eivät ole pullat uunissa, niin outo on Saga viimeiset neljä viikkoa ollut: Kuten pari viikkoa sitten kirjoitin, alussa ruoka maistui hurjasti, nyt pariin viimeiseen viikkoon ruoka ei ole juurikaan maistunut. Papanoihin Saga ei ole koskenut nyt viikkoon ainakaan, ainoastaan satunnaisesti jauheliha maistuu, juusto joskus, Frolicit usein (niitä käytetään meillä namupaloina koulutuksessa), maksamakkarakaan ei ole kelvannut. Viime päivinä poron keittoluut ja raaka naudanpaisti ja tänään paistetut kanafilepalat ovat maistuneet. Kinkku maistuu kädestä syötettynä muttei kulhosta - eikä ainakaan niin että olen siihen lisännyt tipankin Nutri Plus - geeliä, jota Jaana neuvoi antamaan, jos ruoka ei yhtään maistu. Jonkin verran jotain Saga on päivittäin syönyt, mutta siis varsin valikoiden. Pirteydessä syömättömyys ei kauheasti ole näkynyt ja kakkaakin tulee, joten ei kai syytä huoleen ja pian luulisi ruuan taas maistuvan :-)

Pian astutuksen jälkeen

3,5 viikkoa astutuksesta

Muita oireita/havaintoja: 

Hellyydenkipeys jatkuu (ja minä nautin siitä täysillä!) :-) Jopa ventovierailta vastaantulijoilta pitäisi saada rapsutuksia. Tutuille koirille Saga selättäytyy ja antaa haistella (kaikki koirat haistelee tosi uteliaina, hormooneja??), tuntemattomia karsastellaan tai vähän äksyillään ainakin, jos nuuskivat hetkeä enemmän. Kävellään hitaasti ja nuuskitaan kauheasti. Ja merkkaillaan. Tiistaina otettiin profiilikuva, josta ei mahaa vielä näy, mutta torstaina koiratuttu oli havaitsevinaan mahan kasvua, kun Saga oli selällään koiriensa edessä, ja minustakin silloin maha näytti erilaiselta. Ja nyt jotenkin tuntuu, että seisoessakin Sagan maha näyttää levineeen - niin sanoivat vanhempani sekä Arin siskokin nyt viikonloppuna. Nisät ovat vähän paisuneet, värimuutoksia ei kai vielä. Mutta kai pian. Toki voi olla että liiottelen tarkkaillessani, mutta erilainen Saga kaikin puolin on - Ihana mutta vähän outo :-D

Saga nukkui Annen vieressä näin..

..tai näin :-D

No, keskiviikkona ultra vahvistanee epäilykset/odotukset :-)

Kerron heti sitten, mitä näkyi!! 

Muita kuulumisia: 

Saga on parin viikon sisällä päässyt veneenlaskukeikalle Arin kanssa ja yökylään ystävillemme (ja heidän kanssaan ristiäisiin Inkooseen eli kotikonnuilleen!!). Kävimme myös pihistreffeillä Puotilassa, jossa tapasimme taas Sagan siskon Mörön. Saga ei oikein jalsanut/viitsinyt leikkiä, mutta tarkkaili muita :-)  Nyt viikonloppuna kävimme Lappeenrannassa ja pikapiipahduksella mökillä. Hukka nuuski ihmeissään Sagaa - tietäisipä vaan, mitä tuleman pitää, jos kaikki menee suunnitelmiemme mukaan :-D

Ihana Hukka mökillä

Ari ja Saga (+ Ella) mökillä

Saga mukana veneennostokeikalla

Saga pötköttää sohvalla Lappeenrannassa

Tiineysepäilyjä ja suoreissu

Saga Arin jaloissa

Huomenna tulee kaksi viikkoa ekasta astumisesta. Joko me kuvitellaan liikaa Sagaa tarkkaillessamme oireita tai ne selkeästi viittaavat onnistuneeseen astutukseen... mutta Saga siis on TODELLA hellyydenkipeä, oikukas ja ruoka maistuu hurjasti...

Ennenkin Saga on löhöillyt jakojemme päällä illalla, mutta nyt Saga entistä enemmän "komentaa" rapsuttelemaan ja silittelemään: Saga usein kellahtelee selälleen mahan silittelyä pyytäen, työntää kuonoaan jalkoja kohti ja raapii tassuilla jalkaa silittelyn toivossa :-) Hellyyspuuskat ulottuvat myös muihin ihmisiin: eilen Saga hyppäsi pihapenkillä istuneen naapurinsedän ja  Sagaan ihastuneen naapurin pikkutytön syliin - setä oli hetken hämillään, mutta totesi, että heistä on taitanut tulla kavereita. Pikkutyttö oli myös aluksi hämmentynyt, mutta sitten iki-onnellinen Sagan syliinhypäämisestä ja silittelypyynnöistä ja suukoista - niistä on varmasti puhuttu koko ilta kotona :-) Ennen Saga on toki tykännyt tyttöjen leikittämisestä, mutta useimmiten pakoillut silitysyrityksiä (leikkimisen toivossa).

Ulkoillessa Saga on ryhtynyt tiukasti kertomaan mielipiteensä reittivalinnoista: Saga saattaa jäädä töröttämään risteykseen, jos suunniteltu suunta ei miellytä. Tätä tapahtuu usein, ennen ihan satunnaisesti. Välillä tuntuu myös, jos olemme pitkällä lenkillä, että Saga yrittää löytää oikoreittejä takaisin kotiin...

Ja ruoka maistuu normaalia enemmän. Saga välillä oikein hotkii papanoita (ollaan siirrytty nyt kokonaan penturuokaan, parin viikon verran niitä oli tavallisten papanoiden joukossa). Ennen ruoka maistui lähes pelkästään illalla (paitsi tuoreruoka) - nyt papanat kelpaavat aamulla ja päivälläkin. 

Pallon-ja frisbeenheitosta on nyt luovuttu, mutta muuten ulkoiltu paljon. Menneellä viikolla Saga pääsi mukaan koulun ysien suoretkelle Torronsuolle. Paikka oli jo tuttu viimevuodesta, joten Saga osasi varoa suonsilmäkkeitä (jonne hyppäsi viime vuonna ja vähän jo hätääntyi) - piti jalat tukevasti pitkospuilla kosteilla alueilla. Kävimme Sagan kanssa myös Baana-kävelyllä, kun hain Sagan Arin töistä. Ihan kotiin asti emme kävellen päässet, kun hurja sadekuuro iski juuri ennen Lauttasaaren siltaa. Minä olisin jatkanut kävelyä silti, mutta Saga ilmaisi haluttomuutensa kävelylle .. ja menimme loppumatkan bussilla. Bussipysäkillä Saga huvitutti muita bussinodottajia rapsuttamalla välillä jalkaani tassulla, kun bussi ei tullut heti... :-) 

Ensi viikolla alkioiden pitäisi kiinnittyä, jäämme odottamaan innolla aamupahoinvointia (ja ruokahaluttomuutta)... jännää on !!

Saga johdattaa joukkoa

Suokuvia:

Saga ottaa rennosti bussissa

Jalat tulevasti pitkospuilla
- ainakin takajalat :-)

Tepsuttelua pitkospuilla

Nälkä..nameja tahtoo hän!!

Vihdoin saan makkaraa -
5 km kävelyn ja pitkän odottelun jälkeen!

Lemmenloma

Sunnuntai-iltana veimme Sagan ja Jaanan Sagalle valitseman sulhon Joikun (FI CH NORDW-09 NORDJW-09 FIJW-09 Nybygårds Joddlande Joel) Jaanan (molempien kasvattaja) luo Inkooseen lemmiskelemään. Matka sujui hyvin; Saga nukkui kopissaan takapenkillä, Joiku ihmetteli häkissään takakontissa. Ääntäkään ei kuulunut. Päästyämme perille jälleennäkeminen oli riemuisa, molemmat kyräilivät toistensa ympärillä. Saga jopa liehitteli heti alusta alkaen Joikua, joka oli hieman hämillään Sagan vokottelusta. Sagan häntä meni jo sivulle, mutta Joikua jotenkin ujostutti - Saga jopa kaivautui Joikun vatsan alle, mutta Joiku ei yrittänyt kiivetä selkään. Jätimme koirat Jaanan hoivaan ja lähdimme itse pois. 

Koirat eivät meitä taitaneet ikävöidä.... kotona me ikävöimme Sagaa; koti tuntui varsin tyhjältä ilman hupsua koiruutusta. 

Maanantaina Jaana viestitteli, että tärkeä tapahtuma antaa odottaa itseään, Saga näyttäisi olevan suostuvainen, mutta Joiku aikailee - kokeilee ja poistuu takavasemmalle. Maanantai oli Sagan 12. jouksupäivä. 

Tiistai-aamuna (tänään) Jaanalta tuli 7.32 viesti:  "Hienoa huomenta :-) Ensimmäinen kerta :-) eli Joiku astui Sagan just ja kaikki meni oppikirjojen mukaan :-)"

Tapahtuman jälkeen koiruutukset eivät olleet kuulemma moksiskaan, kaverasivat vanhaan malliin ja paistattelivat päivää :-) 

Jaana pitää koirat vielä luonaan päivän, pari ja katsastelee tilannetta. Jos astuminen onnistui, Y-pentueen laskettu aika olisi viikolla 45. Toivotaan parasta, ja että kaikki menee hienosti ja hyvin.

Tässä pari Jaanan nappaamaa ja meille lähettämää kuvaa:

Treffit sulhon kanssa

Eilen kävimme tutustumassa Jaanan Sagalle valitsemaan sulhaseen Joikuun (FI CH NORDW-09 NORDJW-09 FIJW-09 Nybygårds Joddlande Joel). Olemme kyllä tavanneet ennenkin näyttelyissä, mutta nyt oli tarkoitus testata tykkäävätkö he varmasti toisistaan, jotta tiedämme kannattaako heitä yrittää astuttaa. Tapasimme Joikun kodin edustalla, jotta koirat saivat tavata puolueettomalla maaperällä. Hetken päästä menimme Joikun kotiin. Molemmat koirat, erityisesti Joiku, menivät ihan sekaisin toisistaan. Hyvin näytti synkkaavan, toki vielä ei ollut oikea päivä astutukselle (Sagan 9. juoksupäivä), kuten oletimmekin. Mutta nätisti Saga antoi Joikun nuuskia ja nuolla ja tutustua itseensä. Joiku-parka meni varmasti ihan pyörälle päästä, kun lähdimme pois..No, huomenna he pääsevät lemmenlomalle Jaanan luo :-)

Jännää.

Tapaamisen jälkeen molemmat olivat varsin väsyneitä :-)

Kesä meni, juoksut tulivat etuajassa

Talon lapset leikittävät Sagaa

Kesä meni ja syksy tekee tuloaan - tai vielä on onneksi näköjään lämpimiä päiviä jäljellä. Nautimme kesästä sekä kaupungissa että maalla mökillä. Kaupungissa ollessamme vietimme pitkiä päiviä pihalla/lähipuistossa minä kirjaa lueskellen ja Saga ympäristöä/oravia tarkkaillen ja frisbeeta kiinni ottaen, toki kävimme myös pitkillä ja lyhyillä kävelyillä lähiseudulla. Picnikillekin Saga pääsi mukaan. Alakertaamme muuttaneet tytöt ovat aivan hullantuneita Sagaan ja leikittävät Sagaa aina kuin sattuvat pihalle samaan aikaan. Ovat he käyneet meillä sisälläkin tutustumassa Sagan kotiin :-) Välillä talonmiehemme lapset liittyvät myös leikitysseuraan ja lapset kisaavat Sagan suosiosta ja leikitysvuorosta... ja minä saan lukea rauhassa kirjaa :-) 

Koppi!

Kävimme myös mummin mökillä yhdessä kummityttöni ja hänen Milla-koiransa kanssa. Ystäväni Annu Wilma-koiransa kanssa muutti loppukesästä Lappeenrannasta Helsinkiin. Olemme käyneet yhdessä silloin tällöin lenkeillä ja vierailleet puolin ja toisin. Sagaa hieman pelkäävä Wilma alkaa vähitellen ystävystyä Sagan kanssa. Viliäkin olemme nähneet useita kertoja kesän aikana.



Mökillä Saga vietti vihdoin kunnossa olevan Hukan kanssa lähes kuukauden. Koiruutukset nauttivat pihalla oleskelusta, mutta kävivät salaa myös tutustumassa naapuritalon kanoihin ja samalla Siri-koiraa moikkaamassa. Myös toisen puolen naapurimökin pihalle kiimaisen nartun tuoksujen perässä Saga seurasi Hukkaa, kun koiruutukset kyllästyivät odottamaan tienvarressa mustikoita keräävää äitiä.... Ennen Saga ei ole Hukan perässä minnekään poistunut mökin tontilta, tämä oli ennenkuulumatonta. Onneksi heidät tunnetaan seudulla ja liikenne on lähes olematonta, mutta ei kiva siltikään... Naapurin Siri on myös ruvennut vierailemaan usein mökillä. Hukka taitaa olla vähän ihastunut Siriin ja Saga on mustis...
 

Vika kerta vanhan mökin kuistilla

Koirat ihmettelevät mökin raunioita..

Nyt loppukesästä mökkirakennus purettiin ja koirat olivat siitä ihmeissään. Hukka erityisesti - Hukka menetti vakipaikkansa mökin kuistin alla. Vähitellen syksyllä paikalle kohoaa uusi mökki ja ensi kesänä sen pitäisi jo olla ihan valmis. Toivottavasti Hukka löytää uudesta mökistä yhtä hyvän tarkkailupaikan kuin entinen oli - ja Saga oman lepopaikan entisen makuhuoneen sijaan. 

Olimme odottaneet Sagan juoksuja alkaviksi vasta lokakuussa, mutta yhtäkkiä ne alkoivatkin tällä viikolla (22.8.). Ari epäili asiaa jo pari päivää aiemmin, siksi kiirehdin viemään Sagan polkitutkimukseen, jonne olin luvannut Sagan viedä tässä syksyllä ennen juoksujen alkua. Hyvät oli polvet (0/0) runsaasta pallon/frisbeen heittelystä huolimatta. Tutkimusiltana havaitsin sitten ekat veritipat... ja kiireesti Jaanalle sekä polvituloksia että verihavaintoja kertomaan - tarkoitushan Jaanalla on astuttaa Saga näistä juoksuista. Nyt on sitten sovittu treffit tulevan sulhon kanssa ensi perjantaiksi ja sitten viikon päästä sunnuntaina viedään Saga ja sulho kosiskelemaan Jaanan luo. Jännää touhua...Toivottavasti kaikki menee hienosti!! 

Raportoin astutusprojektista ensi ja seuraavalla viikolla lisää....

Ja tässä tunnelmia Sagan kesästä kuvien kautta: 

Saga mökin kuistilla

Saga laiturilla

Aika tyytyväisen näköistä porukkaa :-)

Koirat veneretkellä

Saga ja Ari testaavat riippumattoa

Saga mukana terassilla

Auringonottoa sisällä

Saga syö, lelu juo..

Lomaltapaluunne kunniaksi tuun syliin!

Saga pissii, Hukka haistelee...

Pihakoiralla voi olla kylmä elokuun sadepäivinä!!

Saga tapasi pienen Pikon

Nuuskis..

Ja lopuksi huimat videot, kun alakerran tytöt rakensivat Sagalle esteradan :-) :