Saga kohtasi Kertun

Tänään lähdimme iltakävelylle ja vaikka en suunnitellut menevämme koirapuistoon, hetken mielijohteesta suuntasimme kuitenkin sinne. Hetken aikaa olimme siellä kaksistaan, mutta sitten sinne tuli tyttö ja poika ihan Sagan näköisen koiran kanssa. Koira, Kerttu, osottautui yhdeksänkuukautiseksi Tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran ja kettuterrierin risteytykseksi. Kerttu oli Sagaa noin kymmenisen senttiä korkeampi, väritykseltään kuin Saga, mutta läikät olivat isompia, korvat pystyt ja kuono terrierimäisempi kuin Sagan. Koirat tulivat heti ensi sekunneilta todella hyvin toimeen: he juoksivat puistossa tuhatta ja sataa välillä pentumaiseen nahisteluun pysähtyen. Koirien leikkiä oli todella kiva katsella :-)
Pian puistoon tuli myös Faaraokoira, joka kateellisena katseli samannäköisten pikkupentujen leikkiä ja yritti kutsua heitä välillä mukaan omaan juoksuleikkinsä. Vajaan tunnin vietimme puistossa ja sitten lähdimme kertomaan uudesta tuttavuudestamme Arille.

Tänään ollaan muutenkin tarjottu Sagalle mukavaa ulkoilua: lähdimme kaikki kolme iltapäivällä kohti vesitornin kallioita ja Saga nautti taas suunnattomasti päästessään pomppimaan vapaana kalliolta toiselle. Myös aamulla Saga näytti nauttivan päästessään hyppimään kuuran peittämällä nurmikentällä ja ihmeelliset tuoksut kiehtoivat innokasta nuuskijaa. Aamullakin olimme harvinaisen kauan ulkoilemassa ihan kuulaassa aamuauringossa, joten nyt väsynyt koira loikoilee tuhahdellen jaloissamme päivän mukavista ulkoiluista unta nähden :-)

Tällä viikolla olemme käyneet useamman kerran koirapuistossa ja kerran iltapäivälenkillä kallioillakin. Matkalla vesitorninmäelle menimmekin sinne Sagalle ennestään tuntematonta reittiä ja Sagalle kävi merkkausten kanssa köpelösti - puolessa välissä pissi loppui kesken ja sekös koiruutusta harmitti (naama irvessä yritti saada edes tipan tiputeltua merkiksi vierailustaan uudella alueella). Torstaina Saga näki Jaden pitkästä aikaa ennalta sopimillamme treffeillä ja koiruutuksilla oli todella hauskaa nahistelelssaan ja juoksiessaan lähipuistikossa.

Ulkoilujen ohella Saganaattori on leikkinyt kotona innoissaan kongilla, vinkulelulla ja narulla, nakerrellut useita korkkisia pullonkorkkeja (osaa hakea viinilaatikosta) sekä tuhonnut useita pahvilaatikoita ja vessapaperirullia nameja etsiessä niiden uumenista - aina unien välissä. Ja uni maittaa pienelle tarmonpesälle - milloin omassa pesäkolossa, häkissä, Fatboylla, olkkarin tyynyllä, eteisen tai kylppärin matolla, lattialla tai minun sylissä :-)

ps. nyt S on oppinut inahtamaan herätessään ennen meitä - eli tulee istumaan ihan sängyn viereen ja inahtaa halutessaan seuraa ja /tai huomiota. Ekan kerran repesin nauruun ja nousin ylös saman tien, mutta vahingosta viisastuneena jatkoin tänään unia. Saga luovutti ja meni tekemään saman Arille toiselle puolelle sänkyä. Kun Arikaan ei reagoinut, meni S kiltisti takaisin pesäänsä jatkamaan aamu-uniaan :-)