sunnuntai 9. elokuuta 2009

Vieraita ja kotonaoloa

Torstaina oli varsinainen hulinapäivä, kun siivosimme raivolla ja valmistauduimme serkkujeni tuloon. Kaksi serkkuani, Antti ja Mari, tulivat puoliskoineen meille yöpymään. Meidän molempien oli tarkoitus lähteä heidän kanssaan samaa matkaa Madonnan konserttiin, mutta Ari ei pysty kävelemään revenneen pohkeensa takia, joten kolmas serkkuni (Tytti) sai Arin lipun. Hääräsimme siis koko päivän ja illan koittaessa ensin meille tuli Räty pelaamaan pleikkaa ja kuskaamaan Aria lääkäriin, sitten saapui serkkukööri ja lopulta Paula, jonka funktiona oli hoitaa Sagaa konsertin aikana - Ari kun ei pääse edes pissittämään ulos. Ja Saga oli ihmeissään.

Ilta oli Sagan osalta mennyt hyvin - Paula oli hellitellyt nukkuvaa koiraa ja käyttänyt Sagan muutaman ke
rran ulkona. Me saavuimme konsertista joskus yhden aikaan. Söimme iltapalaa ja levittelimme patjoja ja vuodesohvan valmiiksi vieraille. Saga pyöri innoissaan jaloissamme. Kun olimme lähdössä nukkumaan, huomasi Mari muutaman kostean läikän patjassa..... Saga asialla :-( No, patja vaihtoon ja koira varmuuden vuoksi vielä pissille ulos. Ja sitten nukkumaan.

Aamulla Saganaattori malttoi nukkua kohtuullisen pitkään ja kävimme yhdessä ulkona ennen vieraiden heräämistä. Sitten aamupalaa. Vieraiden jatkettua matkaa jätimme patjat lojumaan lattioille ja Saga h
yödynsikin ihanat nukkumispaikat ja vaihteli koko päivän paikkaa oman huoneensa, työhuoneen ja makuuhuoneen välillä. Hetken me kaikki kolme pötkötimme yhdessä patjalla ja se vasta olikin ihanaa :-)

Eilen lauantaina korjasin sitten vähitellen patjoja pois. Aamupäivän Saga sai vielä leikkiä työhuoneessa ja raahasikin lähes kaikki lelunsa sinne. Iltapäivällä sitten katosi sekin patja..Saga ei ollut iloinen :-( Samaan syssyyn (ensin ulkoilutettuani ja väsytettyäni Sagan - S leikki pitkän toven kivan mäyrispennun kanssa) me lähdimme ulos syömään ja Saga jäi yksin. Onneksi ei ollut moksiskaan lähdöstämme ja palattuamme havaitsimme ainoastaan sen, että Saga oli kuljettanut Arin yöhousut eteiseen... olimme nimittäin pelänneet pahinta, sillä lähipäivinä Saga ei ole juurikaan ollut yksin, kun Ari on ollut kotona kipeän jalkansa takia. Olemme huomanneet sen, että Saga seurailee minua kotona lähes koko ajan, joka saattaa olla merkki eroahdistuksesta.. ja hieman pelottaa seuraavan viikon töiden alkaminen .. :-( No, ensi viikolla Ari palaa töihin ja minäkin keksin poissaoloja, jotta todella harjoittelemme yksinoloa. Olen pohjustanut poissaoloja muokkaamalla ruokailuaikoja ja pissitysvälejä niin, että Sagan pitäisi selviytyä yli kuudestakin tunnista ilman ongelmia. Ja poissaollessammehan Saga tulee nukkumaan vielä enemmän kuin nyt, kun olemme kotona.

Illalla sattui sitten kaksi aikamoista episodia: Lähdimme Sagan kanssa ulos, kun näin ikkunasta
kuumailmapalloja täytettävän läheisellä kentällä. Lähdimme tutkimaan, olisiko paikalla myös se porukka, joilla on aina mukanaan yksi pihis - ei ollut :-( Pallojen kadottua taivaalle jatkoimme matkaaja törmäsimme mukavaan mieheen kahden koiran kanssa. Päästimme koirat vapaaksi telmimään kentälle. Minä juttelin miehen kanssa mm. siitä, miten olivat joutuneet muuttamaan toisen koiran lonkkavian takia taloon, jossa on hissi. Koirilla oli hauskaa ja yhtäkkiä miehen 1,5 vuotias koira alkoi juosta yhä vaan kauemmas ja Saga seurasi perässä. Katsoimme ensin ja olimme luottavaisia, että kyllä ne kohta kääntyvät takaisin; kumpikaan koirista ei yleensä mene kauas. No, koirat etenivät edelleen ja silloin aloimme huudella heidän peräänsä. Hetkeksi he pysähtyivät, mutta Sagakin hölmönä jatkoi toisen seuraamista ja lopulta tapahtui se, mitä eniten pelkäsimme - koirat menivät tien yli. Me juoksimme perässä ja onneksi näimme koirien pääseen ehjinä tien yli (lauantai-ilta kaupungissa on aika hiljainen). Saga pysähtyi tien toiselle puolelle ja onneksi jäikin paikoilleen - toinen koira jatkoi matkaansa eteenpäin. Minä sain Saganaattorin kiinni ja ilman muuta sanoin, että lähden mukaan etsimään toista koiraa, mutta mies käski minun jäädä siihen - hän uskoi koiran juosseen kohti koirapuistoa. Me sitten molemmat - minä ja Saga- järkyttyneinä lähdimme tallustelemaan kotiin. Sagakin varmasti jotenkin aisti, ettei tämä nyt ollut hieno juttu.. oli jotenkin säikähtäneen oloinen. Että näin hyvin onnistui muutamaa tuntia aikaisemmin pihalla harjoittelemamme luoksetulo.. menikö maksamakkarat ihan hukkaan?!

No, illalla sattui vielä toinen hassu juttu: istuimme parvekkella joskus yhdentoista aikaan ja katsoin ikkunasta sisälle, että nyt Saga kävelee oudosti meitä kohti seiniä pitkin.. Saga tuli parvekkeelle ja istui eteeni, kävi haukkumalla komentamaan ja kun vaan naureskelin, teki kakkaamisliikkeen (eli pyllisti), nousi ylös ja jäi tuijottamaan... no, kakallehan siitä oli sitten silmänräpäyksessä lähdettävä ja ihan oikea oli signaali - kyllä Saga on fiksu koira!!!!

ps. Sagaliini sai Mustissa ja Mirrissä vieraillessani uuden ihanan tyynyn - ensin se oli Sagan huoneessa ja nyt siirsimme sen olohuoneeseen, jotta Saga voi löhöillä lähellämme, kun katselemme telkkaria. .. Ja S on muuten palannut takaisin pesäkoloonsa makuuhuoneeseen yöunille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti