Autoretki Nummelaan ja pentututtavuus

Tänään ei ollut aamulla enää Sagan vaisuudesta tietoakaan - melkein tuli ikävä sitä :-) Yön Saga nukkui todella hyvin ja vaikka ei käyty iltapissilläkään, hyvin neiti jaksoi pidätellä yli aamu kuuden! Silloin käytiin pihalla ja jatkettiin sen jälkeen unia ysiin.

Aamulla peuhattiin hetki ulkona ja leikittiin sisällä ja taas uni maittoi hyvin. Yhdet unet Saga nukkui häkissäkin :-)

Iltapäivällä Ari soitti ja käski laittaa tavarat kasaan - hetken päästä lähdettiin ekalle autoretkelle Arin vanhempien luo Nummelaan. Lähdimme ajoissa, jotta kummipoikamme (Arin veljenpoika), noin kaksivuotias Patrik olisi vielä hoidossa isovanhempiensa luona.


Hieman jännitti, miten Saga suhtautuisi häkissäoloon... laitettiin häkki auton takapenkille (häkissä muutama lelu ja majaviltti + pohjapehmuste), Saga häkkiin, ovi kiinni, minä viereen.. Hetken lähdöstä Saga oli hieman hämillään, mutta ei inissyt eikä rimpuillut. Syötin Sagalle muutaman namin ja hetken päästä tytteli jo nukkuikin vilttiin käpertyneenä :-) Eli turhaan pelkäsimme S:n reaktiota häkkiin. Ja ei tullut oksuja, kuten koirilla usein autossa. Oli hieno yllätys!

Perillä Saga oli ihmeissään, että minne ollaan tultu. Kaikki paikat piti nuuskia ja S oli aivan innoissaan tutustuessaan Sinikkaan, Hannuun ja erityisesti pikku-Patrikiin. Patrik hieman säikkyi Sagan innokkaita tutustumisyrityksiä, mutta oli äärettömän utelias ja ihmeissään, että koirillakin on leluja. Omien lelujensa suhteen P oli varsin omapitäväinen - Saga ei olisi saanut liikaa tutkia niitä, mutta P sai leikkiä Sagan leluilla. Tyypillistä pikkulapsen ajattelua!

Sinikka silitteli kovasti Sagaa ja ei-niin-koiraihmisenä tunnettu Hannukin tuntui naureskelevan vilpertin touhuille - ja ehkä vähän silittelikin :-) Hetken sisällä leikittyämme Ari vei Sagan pihalle (jos tulee pissi) ja koko kööri seurasi perässä. Pihalla Sagalle olikin tolkuttomasti tutkimista; oli kuljettava tarkkana perässä, ettei Saga olisi sotkenut Sinikan hienoja kukkaistutuksia tai vahingossakaan koskisi tuppaaneihin tai kieloihin. Hetken annoimme Sagan juoksennella vapaana, mutta sitten oli pakko pistää "raketti" kiinni hihnaan, kun meno alkoi olla liian huimaa... ja Patrik yllytti Sagaa riehumaan suihkuttamalla (kielloista huolimatta) vettä Sagan päälle suihkepullolla (vaikka itse asiassa Saga ei ollut siitä juuri moksiskaan). Patrik yritti kyllä myös huitoa Sagaa lätkämailalla ja pingismailoilla.. meillä oli siis kaksi kilpailevaa showta menossa samaan aikaan :-)

Esa, Arin veli, tuli hekemaan Patrikia ja mekin ajattelimme lähteä samalla kertaa (todellinen pikavisiitti, mutta Saga oli ihan liian täpinöissä pysyäksen yhtään aloillaan). Tiellä Patrikia ja Esaa saattaessamme naapuritalon väki tuli pihalle ja selvisi, että heillä on 8-kuukautinen lapin pystykorvan? - urospentu. Pentu haettiin pihalle ja koirat saivat tutustua - Sagan eka kunnon koiratuttavuus! Hetken pennut katselivat toisiaan kaukaa ja vähitellen lähenivät toisiaan, sitten oltiin jo nuuskimisetäisyydellä ja lopulta kierreltiin ja kaarreltiin ja painittiin ja hieman muristiinkin. Heitä oli todella hauska katsella :-) Saga laittoi todella hyvin kampoihin isommalle poikakoiralle - hyvä tyttö!! Lopulta heidät erotettiin hyvinä ystävinä ja Saga kutsuttiin seuraavalla kerralla Nummelassa käydessämme kylään heille pihalle temmeltämään!

Paluumatka sujui jos vieläkin paremmin kuin menomatka - S nukahti heti häkkiin päästyään ja torkkui koko matkan (ei herännyt edes hampurilaisten hyvään tuoksuun - haimme ruokaa Hesestä, kun emme sitten jääneetkään grillaamaan Nummelaan, kuten olimme suunnitelleet). Kotona Sagalla oli kamala nälkä ja yllätys yllätys - uni tuli heti syömisen jälkeen .. ja väsymystasosta kertonee se, että S jäi nukkumaan ruokapöydän alle, vaikka me menimme päivätirsoille makuuhuoneeseen :-)

Että semmoinen päivä. Vielä olisi edessä se eilen kesken jäänyt kynsien leikkaus.... :-(


ps. etsin koko kämpän läpi Sagaa ja arvatkaa mistä väsynyt pikku-pihis löytyi.. kenkäkaapista minun kenkien vierestä nukkumasta!! ..oli niin suloinen, ettei pystynyt torumaan (ja itsepähän olin jättänyt kaapin oven auki) :-)

..ja vielä pakko muistaa mainita, että neiti kasvaa kovaa vauhtia - nyt huomaan, että Sagan kasvoista alkaa pennun pyöreys kadota.. mutta ultrasuloinen pikkukoira Saga edelleenkin on!