Päivä on mennyt rattoisasti pientä touhunpesää seuraillessa. Ollaan käyty hieman pihapiiriä kauempana tutustumassa ympäristöön ja tutustuttu pihalla muutamiin talon asukkaisiin. Panta ja hihna alkavat tuntua tutuilta. Saga on hyvin tottunut rutiiniin - nukkumisen ja syömisen jälkeen mennään ulos ja lähes poikkeuksetta pissaa heti pihanurmelle päästyään. Sitten alkaa hurja kirmaus ja nuuskinta. Edelleenkään pissoja ei ole näkynyt sisällä (koputan taasen puuta)!
Tänään vauhti kotona hereilläollessa on yltynyt ja vähän joka paikkaa pitää yrittää näykkiä ja koluta. Oppi kyllä ainakin hetkellisesti kieltojen jälkeen olla purematta pedin viereistä rottinkiarkkua! Jalat ja sormet ovat kovasti houkuttelevia purupintoja, samoin leikkikaluksemme antama pahvilaatikko. Leluista varsinkin pehmokoira ja solmunaru ovat kivoja - varsinkin pehmokoira. Sen Saga raahaa mukaansa pesäänsä unille - se taitaa korvata kesvattajan luokse jääneet sisarukset ja tuoda jotain turvaa.
Tänään olemme opetelleet hissillä kulkemista syliin ottamatta ja muutaman ulinakerran jälkeen se alkaa jo sujua! Nyt Saga tunnistaa? ulos-sanan ja tulee eteiseen odottamaan hinhan kiinnittämistä pantaan (panta alkaa olla hyväksytty juttu) ja seuraa mukana ulos. Hissiin meno hieman pelottaa, mutta suhteellisen rauhallisesti Saga sitten pysyttelee paikoillaan hississä, jopa istuu pyydettäessä. Ja pihalla on kivaa - kaikki erikoiset äänet ja tuoksut kiinnostavat. Hinhassakävely on aika holtitonta, mutta kaikkea ei voi olettaakaan oppivan heti. Eikä kaikkea voi edes heti alkaa opettaa. Askel kerrallaan.
Arin kotiintulo töistä oli todella iloinen tapahtuma! Saga innostui kunnolla peuhaamaan Arin kanssa pallolla ja nukahti sitten Arin jalkojen juureen, joten saimme syödä ihan rauhassa. Pikkuinen kun malttaisi vielä itsekin syödä kunnolla - syöminen on muiden virikkeiden takia varsin toissijaista toimintaa. Onneksi vähän eilistä paremmin on tänään syöty ja hetken Saga malttoi koluta purutikkuakin.
Äsken tutustuimme yhdessä pukeutumis/vierashuoneeseen, josta on tarkoitus tehdä paikka, jonne Saga jätetään yksinollessaan näin aluksi. Riehuimme hieman aikaa siellä yhdessä ja jätimme väsyneen pennun sinne muutama lelun, siansaparopalan, vesikupin ja pissamaton kanssa aidan taakse. Sanoimme hei hei ja poistuimme rappukäytävään. Hetken hiljaisuuden jälkeen alkoi raollaan olevasta postiluukusta kuulua pientä ulinaa, mutta se loppui lähes heti. Olimme vielä hetken oven takana evakossa ja sitten palasimme takaisin sisälle vapauttamaan Sagan "vankeudesta". Ja ilo oli ylimmillään! Eli hienosti sujui ensimmäinen yksinolohetki :-)
Ja nyt taas nukuttaa. Ari lähti ratsastamaan, joten Saga kyhnäsi hetken lattialla sylissäni ja nostin väsähtäneen pennun pesäkoloonsa. Minun läsnäollessani hän nukahtaa hyvin sinne lelukoiran viereen, Arin ollessa kotona hän ei malta olla pois läheltämme vaan nukahtaa mielummin ruokapöydän alle (jommankumman jalkoihin) meidän häärätessä lähistöllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti